Tähän aamuun mennessä vaalikamppailun lämpökäyrät ovat tasaantuneet ja osittain ehkä jo pakkasen puolella. Toivottavasti tehot eivät kuitenkaan laske niin paljon, että kenenkään tarvitsee turvautua häiriöenergiaan - ja päästöjenkin suhteen kannattaa harrastaa pientä harkintaa.
Tämän surkean aasinsillan avulla oli vain tarkoitus päästä siihen, että valitsipa kansa Tarjan tai Saulin, yksi asia on varma: ilmoja pitelee jatkossakin. Ja mikäli tahti jatkuu tällaisena, ne ilmat ovat joko epätavallisen lämpimiä, kylmiä, sateisia tai kuivia.
Siihen sääkarttaan pitäisi sitten osata valmistautua niin, ettei tuvan lämmittäminen vie konkurssiin ja hehkulampun päähän riittää virtaa silloinkin, kun epätavallinen lämpö pariksi viikoksi kääntyy epätavalliseksi kylmyydeksi.
Oulussa päättäjät pyörittelevät parhaillaan käsissään strategiaa, jolla linjataan kaupungin varautumista energia-alan muutokseen. Neljän sivun läpyskä näyttää päällisin puolin vaatimattomalta, mutta on sisällöltään sitä tärkeämpi.
Tai ainakin sen pitäisi olla. Nyt päähuomion on varastanut se, miten energian tuotantoa, myyntiä ja jakelua kaupungissa hallinnoidaan. Varmasti se tärkeä asia onkin, mutta muistakin asioista olisi kaivattu yhtä perusteellista keskustelua.
Valtuusto jätti asian vielä kuukaudeksi pöydälle, mutta ei suinkaan sen takia, että esimerkiksi kuntalaisten näkökulmaa haluttaisiin tuoda enemmän esille. Puutteet kyllä tunnustettiin valtuustossa useammallakin suulla.
Kriittisimmät moittivat strategiaa valmistellutta työryhmää jämähtäneeksi, esimerkiksi keskustelua uusiutuvista energialähteistä ei saatu aikaan olleenkaan. Strategian virkettä tuotanto- ja polttoainerakenteen monipuolistamisesta pidettiin vain korulauseena ilman sen kummempaa konkretiaa.
Mallia kehotetaan ottamaan esimerkiksi Ruotsin pohjoisista alueista, joilla ollaan asiassa liikkeellä tosissaan. Valtuustolle on itse asiassa jätetty jo aloitekin, jonka mukaan Oulun kannattaisi harkita ryhtymistä bioenergian kehittämisen kokeilukunnaksi.
Yksi tärkeimmistä oululaiseenkin energiapolitiikkaan vaikuttavista seikoista on päästökauppa, joka näyttää menevän hintoihin nopeammin kuin etukäteen arvioitiin. Yritykset eivät saa harjoittaa ilman päästöoikeutta toimintaa, josta aiheutuu kasvihuonekaasuja. Oikeuksilla voi käydä kauppaa ja esimerkiksi Oulun Energia pystyi viime vuonna myymään omia hiilidioksidin päästöoikeuksiaan vähentämällä omaa sähköntuotantoaan.
Sama laskelmointi käy muuallakin, eikä varakapasiteettia haluta sen kalleuden vuoksi ottaa käyttöön hetkeäkään liian aikaisin. Toistaiseksi hiili- ja turvevoimaloita on vielä varalla, mutta sitä mukaa kun hiilidioksidipäästöjä synnyttävien vanhojen tuotantomuotojen kilpailukyky heikkenee, niistä luovutaan.
Energiantuotantoon jää entistä vähemmän vaihtoehtoja. Biopolttoaineiden ongelmana on ainakin toistaiseksi hinta. Luonnonlait estävät tuulivoiman laajamittaisen käytön, vaikka sille kuinka tukia maksettaisiin. Ydinvoiman ongelma on jätteen loppusijoitus.
Päästökaupasta ei sovittu siksi, että saataisiin aikaan mahdollisimman suuri sekaannus vaan jotta ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä. Nasan tietojen mukaan kymmenen viime vuoden aikana on koettu viisi lämpimintä vuotta sen jälkeen, kun tilastoja alettiin pitää 1890-luvulla. Viime vuosi oli lämpimin koskaan tilastoitu.
Oulussakin viime vuosi oli puolitoista astetta normaalia lämpimämpi. Tästä vuodesta on vielä paha sanoa mitään, mutta alku näyttää mielenkiintoiselta.