Kun epä­nor­maa­li onkin nor­maa­lia

liminka Koulukotinuoriin liitetään yhä usein nuorten rikolliset tausta, mutta tänä päivänä kirjo on paljon laajempi.

Kati haaveilee täysi-ikäisyydestä ja oikeudesta päättää omista asioistaan.
Kati haaveilee täysi-ikäisyydestä ja oikeudesta päättää omista asioistaan.

liminka Koulukotinuoriin liitetään yhä usein nuorten rikolliset tausta, mutta tänä päivänä kirjo on paljon laajempi. Kylliälässä on erikoistuttu koulutuskeskukseen sijoitettujen huume-, päihde ja mielenterveysongelmaisten nuorten kanssa toimimiseen. Tämä vaatii opettajalta paljon.

"Pääsääntöisesti koulukodissa on nuoria, joiden arvomaailmassa epänormaali on usein normaalia ja normaali epänormaalia", rehtori Jukka Kujala kiteyttää.

Kaikille ei oppiminen ole ongelma ja palkkioitakin opettamisesta tulee. Kujala muistelee lämmöllä erästä "kohtuullisen vilkasta nuorta", joka oli aiemmin epäonnistunut kaikissa muissa koulumuodoissa. Hän sai peruskoulun päätökseen Kylliälässä, ojensi opettajalleen kukan ja kortin, jossa luki: "Kiitos oppimaan opettamisesta!"

Koulun oppilaat ovat yleensä valtavirrasta jo syrjäytyneitä nuoria. Oppimisen ja elämisen hallintaa toteutetaan siten, että toiminta on oppimista ja opiskelua tukevaa, ei niistä syrjäyttävää.

Jukka Kujalan mukaan vuosi toisensa jälkeen saa todeta, että Suomessa löytyy marginaaliryhmiä, jotka vuotavat läpi koko perusopetusjärjestelmän. Tällöin koulukotikoulu on hyvä ja nuoren etua palveleva koulumuoto ja reitti tavalliseen, hyvään elämään.

"Koulussamme oppilasta ei siirretä luokasta ulos ongelmakäyttäytymisen vuoksi, vaan luokkaan sisälle", Kujala lisää.

16-vuotias Kati on yksi Kylliälästä eväitä elämään hakevista nuorista. Katin oikeaa nimeä ei voida kertoa, vaikka huoltajan ja koulun lupa hänen haastatteluunsa saatiin.

Kati harrastaa ratsastusta. Hänen taustaltaan löytyy sijoituksia lastensuojelussa, jotka kuitenkin epäonnistuivat.

Tulevaisuudessa hän haaveilee hotelli- ja ravintola-alan tai hevosten hoitoon liittyvästä ammatista. Teini-ikäinen Kati unelmoi siitä, että täytettyään 18-vuotta, hän saa päättää omista asioistaan.

Pian alkavalla kesälomallaan Kati aikoo työskennellä hevostallilla ja maalata mökkiä kotipaikkakunnallaan.

Katin mielestä Kylliälä on tiukka, rajoittava ja joskus laitosmainen paikka, jossa on hyviä ja vähemmän hyviä tyyppejä, mutta sen hän on oppinut, että ongelmallisella käytöksellä ei voi ohjata tai muuttaa aikuisten toimintaa, vaan itse pitää käytöstään korjata.

Katin mielestä koulukoteja tarvitaan, mutta vain ääritapauksissa. Mitä koulunkäyntiin tulee, se on normaalia oppimista ilman poissaolon mahdollisuuksia. Kielet tuottavat Katille päänvaivaa, mutta retket ja kilpailut kiinnostavat.

Vaikka paljon on entisellään, on paljon myös muuttunut siitä, kun Viipurin lähimaastossa sijainnut koulukoti lopetti evakkoretkensä ja asettui lopulta Liminkaan.

"Koulukotikoulu on eräällä tavalla perusopetuksen takaseinä", toteaa Kujala.

Koulukoti on paikka, jossa annetaan kasvatusta, hoitoa ja perusopetusta sekä muuta opetusta ja ammatillista koulutusta niille nuorille, joita ei voida tarkoituksenmukaisesti kasvattaa ja hoitaa perhehoidossa, lastenkodissa tai muussa lastensuojelulaitoksessa.

Kujalan mielestä kouluissa yleisesti puututaan ongelmiin liian myöhään ja otteet ovat välinpitämättömiä ja lepsuja. Suomalaisista kouluista löytyy esimerkiksi tv-shop-luokkia, joissa hankalat tyypit katsovat ostostelevisiota tai tv-chattia.

Erityisopetuksen kasvaneesta tarjonnasta huolimatta nuori ei Kujalan mukaan saa helposti täsmäapua vaikeuksiinsa, vaan muun muassa kuntien säästötoimien vuoksi ongelmaista lasta pyöritellään systeemissä vuosikaudet. Kun sitten päädytään Kylliälään, siellä kohdataan diagnoosien ja erityisopetussiirtojen koko kirjo.

Ilmoita asiavirheestä