Turkulainen arkkitehti Pekka Vapaavuori, 43, seisoo Tallinnan uuden KUMU-taidemuseon aulassa yllättävän levollisen näköisenä, vaikka virallisiin avajaisiin on enää pari kuukautta.
Hänen suunnittelemansa museo alkaa jo olla valmis ottamaan taiteen vastaan. Viron valtion taidemuseon omistamista 56 000 taideteoksesta 50 000 muuttaa taloon helmikuuhun mennessä.
Helsingin Kiasmaan verrattuna lähes kaksi kertaa suurempi KUMU sulautuu Kadriorgin puistosta nousevaan rinteeseen tekemättä liikaa numeroa itsestään.
Museorakennuksen edessä puiston reunalla vain tönöttää vanha puinen talonrähjä kuin ihmisen vapauden monumenttina. Siperian käynyt iäkäs omistaja ei yllättäen suostunutkaan purkamaan sitä uuden taidemuseon tieltä.
Houkuttelee katsomaan
Kaarevaselkäinen, pääosiltaan lähes puolipyöreä KUMU näyttää myös sisäpuolelta harkitun tasapainoiselta 90-lukulaiselta. Rakennus houkuttelee katsomaan, vaeltamaan avarasta huonetilasta toiseen.
Arkkitehtikin myöntää olevansa lopputulokseen tyytyväinen, vaikka hän epäilee aiheuttaneensa virolaisille rakentajille harmaita hiuksia pikkutarkkuudellaan.
"Kaikilla olivat kohteen suuret vaatimukset jo etukäteen tiedossa. Hyvin rakentajat ovat loppujen lopuksi minuun suhtautuneet. He ovat tehneet asioita uusiksi, jos on ollut tarvis, onhan kyseessä sentään Viron tasavallan merkittävin uusi kulttuurirakennus kautta aikojen."
Pekka Vapaavuori rakastaa linjojen, suhteiden ja yksityiskohtien yhteen sovittelemista. KUMU:ssa hän on pyrkinyt muotojen liki minimalistisella selkeydellä tasapainoisuuteen; ettei rakennus veisi liikaa huomiota sinne sijoitettavalta taiteelta.
Koko alueenkin suunnittelun lähtökohtana oli, että Kadriorgin puiston reunaan Lasnamäen harjun rinteeseen sijoittuva suuri rakennusmassa ei saisi jättää varjoonsa historiallista Kadriorgin palatsia, joka on kooltaan paljon pienempi.
Vapaavuori voitti taidemuseosta 1993-1994 järjestetyn kansainvälisen arkkitehtikilpailun, johon osallistui 233 arkkitehtia kymmenestä eri maasta, suomalaisia heistä noin sata.
Suunnitelma kuitenkin hautautui vuosiksi rahapulan takia. Rakentaminen alkoi vasta 2002, kun Virossa ryhdyttiin verottamaan uhkapelejä ja sitä myöten aukesivat rahahanat kulttuurille. Seuraavaksi rakennetaan uusi kansallismuseo ja todennäköisesti myös oopperatalo.
Pinta-alaltaan lähes 24 000 bruttoneliön suuruisen KUMU:n kokonaishinnaksi tulee noin 700 miljoonaa Viron kruunua eli noin 45 miljoonaa euroa.
Virolaisten rakentajien työn jälki KUMU:ssa on Pekka Vapaavuoren mukaan korkealuokkaista.
"Esimerkiksi ala-aulan hieno kalkkikivilattia hiottiin ja viimeisteltiin paikan päällä. Suomesta vastaavaa ammattitaitoa saa hakea."
Kalkkikiveä pintaan
Rakennus ei ole enää tarkalleen sama kuin arkkitehtikilpailun voittanut ehdotus Circulos. Yksi merkittävä muutos on se, että Viron kansalliskivestä eli harmaasta kalkkikivestä erilaisina muunnelmina on tullut KUMU:n tärkein pintamateriaali.
Kun museon suunnitelmia aikoinaan esiteltiin Tallinnan kaupungin päättäjille, kysymys kalkkikivestä putkahti heti esille, ja Vapaavuori vastasi ajatelleensa käyttää sitä runsaasti.
"Jälkeenpäin minulle selvisi, että käännös meni väärin. Kysyjä oli päin vastoin tarkoittanut, että 'ettehän te vain käytä kalkkikiveä'. Kansalliskiveen näet suhtaudutaan Virossa kaksijakoisesti, koska niin monen vanhan neuvostotalon julkisivusta sitä on rapissut alas. Uskon meidän löytäneen KUMU:uun kestävät ratkaisut."
Lisäksi KUMU:ssa näkyy betonia, kiinalaista graniittia, koivua, tammea, trooppista merbau-puuta, käsiteltyä kuparia ja lasia. Väriskaalasta erottuu puun ja kiven eri sävyjen lisäksi muun muassa punaista, vihreää ja mustaa.