Kysyimme vesien eroista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkijalta Anne Riikoselta. Riikonen on terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti.
Onko kivennäis- ja pullovesillä terveysvaikutuksia, jotka kannattaa huomioida?
– Kannattaa tarkistaa, mitä kivennäisiä veteen on lisätty. Onko siinä natriumia eli suolaa? Jos sairastaa verenpainetautia tai kärsii turvotuksesta, on parempi valita vähäsuolainen kivennäisvesi.
– Myös sokerin määrä kannattaa tarkistaa. Tavallinen kivennäisvesi ei sisällä sokeria, mutta osaan maustetuista vesistä on lisätty sokeria tai hedelmäsokeria. Tällöin veden mukana saadaan energiaa. Sokerit ovat lisäksi haitallisia hampaille.
Osassa kivennäisvesistä on happoja. Niin kutsutuissa makuvesissä käytetään lisäksi erilaisia makeutusaineita. Voiko näistä olla haittaa hampaille?
– Kuplivaan kivennäisveteen on lisätty hiilihappoa ja osa makuvesistä on maustettu aromeilla tai keinotekoisilla makeutusaineilla. Ne eivät ole hampaille haitallisia aineita.
– Vesiin on myös voitu lisätä muita happoja, kuten sitruuna-, omena tai hedelmähappoa. Nämä hapot vaurioittavat hammaskiillettä ja niitä sisältäviä kivennäisvettä ei kannata lipitellä pitkin päivää. Makuvesien tuoteseloste kannattaa lukea huolella ja valita aromilla maustettu vesi.
Niin kutsuttuja hyvinvointivesiä markkinoidaan muun muassa vitamiinien ja hivenaineiden lähteinä. Onko väitteille katetta?
– En näkisi, että vitamiinien ja hivenaineiden saamiseen kannattaa käyttää pullovesiä. Kaiken pohjana on monipuolinen ruokavalio. Vitamiinit ja hivenaineet saadaan sieltä.
Miten vesijohtovesi pärjää pullotettujen vesien rinnalla?
– Suomessa suosittelen juomaan hanavettä. Se on paras janojuoma. Vettä on saatava pari litraa päivässä. Kesähelteellä tai kovan urheilusuorituksen jälkeen kivennäisvedellä voi täydentää suolatasapainoa.