Kumparelaskija Tapio Luusua on rapsakka yhdistelmä senioria ja junioria: selkä klenkkaa ja läppä lentää. Suomen kumparelaskumaajoukkueen nestorilla onkin kokemusta sekä isähahmona että kuopuksena olemisesta.
"Varmaan viisi vuotta laskin joukkueen nuorimpana, ennen kuin karpaasit lopettivat", Luusua, 28, myhäilee.
Karpaaseilla Pyhätunturin Slamomseuran kumparemies tarkoittaa muun muassa Janne Lahtelaa ja Mikko Ronkaista, jotka vuolivat kultaa ja muita mitaleita Suomelle olympialaisissa ja MM-kisoissa aina Torinoon asti.
Nyt Luusua reissaa maailmancupissa viidestä kymmeneen vuotta nuorempien vesselien kanssa.
"Energiaa riittää, eikä tule hiljaisia hetkiä. Hermojen kärsivällisyys ja maltti on parantunut", Luusua toteaa kumpareveikkojen arjesta turneella.
Viime kaudella Luusuan oli tarkoitus nousta mittelemään maailmancupin kärkipaikoista, mutta rikkonainen sesonki päättyi yhdeksänteen sijaan kokonaispisteissä.
"Tignesin avauskisan jälkeen iski selkäkramppi. Seuraava kisa jäi laskematta ja kramppi vaikutti koko loppukauden tekemisiin", Luusua kertoo.
Kumparekausi 2008-09 hilpaistaan käyntiin torstaina parikumpareilla Ranskan Meribelissä, jossa ei ole kisattu aikoihin. Luusua olisi kernaasti avannut kautensa Tignesissä, jossa hän taiteili viime kauden ainoan palkintosijansa laskemalla toiseksi.
"Harmittaa. Tignesin rinteessä on aina ollut mukavaa", Luusua tuumii.
Viihtyminen on saattanut johtua menestyksestä, sillä Luusua laski toisen uran kahdesta cup-voitostaan Tignesissä 2005. Uran ensimmäinen palkintosija tuli vuonna 2000, kun hän kumpuili Tignesissä kolmanneksi.
Puhtaus on puoli ruokaa
Kumparelaskussa on vuosien varrella menestytty periaatteella "mitä erikoisempia temppuja, sen parempi", alastulojen kustannuksellakin. Laji on Luusuan mukaan kehittynyt siihen pisteeseen, etteivät uudet taikatemput tuo enää onnea.
- Vanhojen temppujen tekniikkaan olen pyrkinyt keskittymään. Kaiken pitää mennä nykyään puhtaammin, kovassa vauhdissa ja "isona", Luusua uskoo.
Talven siisteintä jälkeä Luusua hakee maaliskuun alussa MM-kisoissa Japanin Inawashirossa.
"Pakkohan se (MM-kisat) on olla päätavoite. Mitali olisi kiva, kun niitä ei ole. Sinkkukisassa mieluiten, vaikka parikumpareita arvostankin", Luusua listaa.
Sijoittaja ei riskeeraa Vancouverissa
Luusua ei mieti Vancouverin olympialaisia. Salt Lake Cityn olympiavitoselta jäivät Torinon kisat väliin migreenikohtausten vuoksi, joten latinkia luulisi Cypress Mountainin rännissä riittävän.
"Olin siellä kolmantena viime helmikuun kisassa, ennen kuin se keskeytettiin (sumun vuoksi). Rinne on tasajyrkkä, ei siellä tarvitse ylimääräisellä riskillä tulla", Luusua tietää.
Luusuan ura jatkuu vuosi kerrallaan, joten sen päättäminen tai jatkaminen Vancouverin jälkeen ei ole vielä rovaniemeläisen mieleen juolahtanut. Ura urheilemisen jälkeen löytynee laskentatoimen parista. Alan opinnot Lapin Yliopistossa ovat loppusuoralla. Näinä vaikeina aikoina ei osakevinkkejä kuitenkaan juuri herunut.
"Omasta pienestä salkustani ei nyt kannata ainakaan myydä mitään", Luusua naurahtaa.