Joukkomielenosoitukset ovat paisuneet Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa niin suuriksi ja venyneet niin pitkiksi, että on paikallaan pohtia, muhiiko Ukrainassa vuoden 2004 kaltaisen oranssin vallankumouksen toisinto.
Vielä viime viikolla näytti siltä, että kamppailu Ukrainan suunnanvalinnasta EU:n ja Venäjän välillä päättyisi presidentti Viktor Janukovytšin, ja Venäjän, nopeaan voittoon. Viikonvaihteessa vallanpitäjät erehtyivät kuitenkin käyttämään väkivaltaa.
Vaikka he ovatkin sittemmin pyydelleet anteeksi kovia otteita, väkivalta lisäsi suuttumusta ja kasvatti mielenosoittajien joukkoja.
Myös Venäjä on taitavan diplomaattisen vetonsa jälkeen tehnyt virheitä. Presidentti Vladimir Putin kutsui maanantaina Kiovan tapahtumia ”pogromeiksi”. Neuvostopropagandan tyyliin Putin syytti mielenosoituksista ”ulkopuolisia voimia”.
Moskova näyttää toistavan näin vuoden 2004 vikatikkejä. Aika saattaa ratkaista, seuraako mielenosoituksia ”oranssi vallankumous 2.0”. Vuonna 2004 ukrainalaisten enemmistö julmistui Janukovytšin vilpillisestä valinnasta presidentiksi. Vaalit uusittiin, ja opposition ehdokas Viktor Juštšenko valittiin. Janukovytš sai revanssin 2010.
Opposition heikkous on se, ettei sillä ole vuoden 2004 kaltaisia vetovoimaisia johtajia. Opposition ”veriseksi Viktoriksi” haukkuman Janukovytšin asemia huonontaa taas se, että hänen kannattajiaan on kaduilla paljon vähemmän nyt kuin 2004. Lisäksi hänen suosionsa ei ole enää ennallaan venäläismielisillä alueillakaan.
Vaikka mittelön lopputulos ratkeaa Kiovan keskustassa, ulkopuolisen maailman reaktioilla on merkityksensä. Yhdysvallat on tähän asti ottanut varovaisesti kantaa tapahtumiin, koska se ei haluaisi ärsyttää Venäjää. Ne ovat viime aikoina tehneet yhteistyötä Iranin ja Syyrian kysymyksissä.
Yhdysvallat kuitenkin tiukensi linjaansa siten, ettei ulkoministeri John Kerry osallistu Kiovassa torstaina ja perjantaina pidettävään Euroopan yhteistyöjärjestön Etyjin ministerikokoukseen.
Janukovytš yrittänee pelata aikaa, saada mielenosoittajat väsymään ja taivuttaa mieliä Venäjältä saamillaan ”porkkanoilla”.
Janukovytš kertoikin maanantaina, että sopimus halvoista maakaasutoimituksista Venäjältä olisi lähellä. Ukrainan kaasuyhtiö Naftogaz kertoi taas tiistaina, että sen venäläiselle kaasujätille Gazpromille oleville veloille on saatu lisää maksuaikaa ensi kevääseen.
Venäjällä on käsissään lisäksi valtti, jota ei ole tällä kertaa vielä käytetty. Jos Ukrainan tilanne karkaa nykyisten vallanpitäjien käsistä, Venäjä voi viime kädessä kiristää kaasuhanaa. Ukrainan kaasusta yhä 60 prosenttia tulee Venäjältä.
Kaasuhanaan liittyy kamppailu Ukrainan huonokuntoisen kaasuputkiverkon omistuksesta. Verkkoa hamuava Gazprom vaatii, että Ukraina eroaisi EU-vetoisesta energiajärjestöstä ennakkoehtona Gazpromin ja Naftogazin kaasukonsortion perustamiselle. Ukrainan kerrotaan lisäksi myyvän joitakin strategisia valtionyhtiöitä Venäjälle.