Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas täyttää 50 vuotta. Itsenäisyyspäivänä televisiossa jälleen esitettävän elokuvan on nähnyt jo yli 2,8 miljoonaa katsojaa. Rauni Mollbergin elokuvaversio valmistui 20 vuotta sitten.
Vanhemmalla polvella on muistissaan myös Paavo Liskin Tuntemattoman ohjaus Oulun kaupunginteatterissa 70-luvun alussa. Seuraavaksi Tuntematon sotilas nousee näyttämölle Jyväskylän kaupunginteatterissa.
"Eletään niitä vuosia, jolloin viimeisetkin rintamatodellisuuden kokeneet veteraanit ovat poistumassa keskuudestamme. Pian ei ole enää niitä ihmisiä, joilta voisimme kysyä. Meidän on kyettävä omin neuvoin tekemään tiliä lähihistoriamme ja sen suurimman kriisin, jatkosodan, kanssa", Juha Hurme perustelee ohjausvalintaansa.
Hurmeen omat vanhemmat ovat sotaveteraaneja. Isä kuoli 12 vuotta sitten, äiti täyttää 84 vuotta.
Tappiollinen sota sankaritarinaksi
Hurme tekee Tuntemattomasta oman sovituksen. Sen henkeen ja painotuksiin on kuitenkin ratkaisevasti vaikuttanut Linnan alkuperäinen Sotaromaani.
"Tuntematon sotilas on niin iso monumentti, että se piiloutuu itsensä taakse. Minun keinoni kuulostaa yksinkertaiselta ja sitä se tavallaan onkin: käännyn suoraan Väinö Linnan puoleen ja katson mitä kirjailija oikeasti kirjoitti."
Hurme on sitä mieltä, että kustantajan muutokset heikensivät alkuperäisen teoksen sodanvastaista tendenssiä, mikä on kumuloitunut teoksesta tehdyissä tulkinnoissa.
"On syntynyt kummitteleva Tuntematon sotilas, joka on iloisten konepistooliveijarien ja suurten selviytyjien sankaritarina. Itseasiassa teos kertoo ihan toisenlaisen tarinan, häviön ja tappion tarinan. Olen tekemässä suurta tragediaa, joka on kuitenkin tavattoman hauska, koska kaikki Linnan aidot tragedian vääntäjät ovat humoristeja."
Emeritusprofessori Yrjö Varpio kirjoitti 1980 artikkelin Sensuroitiinko Tuntematon sotilas?
Varpion mukaan WSOY karsi käsikirjoituksesta sotilasslangia ja kertojakommentteja, joissa arvosteltiin sodanjohtoa ja "sitä idealismia, joka oli sodan sielullinen käyttövoima".
Tällaiset poistot ovat Varpion mielestä ongelmallisempi asia kuin murteen stilisointi, poistetut ronskit jutut ja kirosanalitaniat. "Voidaan tietysti sanoa, että painetussa asussaankin romaani tuo riittävästi esiin kirjailijan tarkoitukseen kuuluneen sodanvastaisen tendenssin ja sotaisen mentaliteetin kritiikin. Karsiminen on kuitenkin pienentänyt romaanin panosta siihen keskusteluun, jota on käyty jatkosodan luonteesta", Varpio kiteyttää.
Lahtista ja Kariluotoa typistetty törkeimmin
Hurme uskoo, että Linna näki, kuinka sotapropaganda ja menneen kultaamisprojekti vääristivät suomalaisen sotilaan kuvaa. "Tuntematon sotilas on kauhean hyvä sanapari. Teoksen nimi tarkoittaa sitä, että Väinö Linna halusi tuoda esille sen oikean sotilaan, joka on jäänyt tuntemattomaksi. Se on kirjailijan intentio."
Hurme painaa alas Rokkia, Vanhaloita, Hietasia ja muita keskeishahmoja. Hän nostaa esiin kollektiivin.
"Minulla on voimakas tulkinta, että Linnan Tuntematon sotilas on Seitsemän veljeksen variaatio. Pääosassa on miesjoukko. Siellä eivät tähdet brassaile vaan joukkovoima pelittää."
Hurmeen mielestä kustantajan törkeimmät poistot osuvat Lahtiseen ja Kariluotoon. Edvin Laineen elokuvassa Lahtista esitti Veikko Sinisalo ja Kariluotoa Matti Ranin.
Lahtisen painokkainta monologia on voimakkaasti typistetty. Siinä hän puhuu tulevaisuuden järkiolennon kanssa raahatessaan ahkiota paksussa lumessa yhdessä Sihvosen ja Salon kanssa. Toinen esimerkki on kohta, jossa Kariluodolta putoavat Suur-Suomi suomut silmiltä ja hän tajuaa elämänvalheensa.
"Lahtinen pystyy kuin antiikin filosofit osoittamaan, miten mielettömässä tilanteessa he ovat. Kun Lahtiselta ja Kariluodolta on poistettu nämä kohdat, joissa heidän traagisuutensa paljastuisi, jäljelle ovat jääneet painoarvoltaan paljon köykäisemmät kaverit."
Edvin Laineen ohjaama elokuva Tuntematon sotilas esitetään tänään TV2:ssa kello 13.05. Tuntemattoman sotilaan ensi-ilta Jyväskylän kaupunginteatterissa on 4.2.2006.