Jasmiina Korpimäki, 13, ja hänen kummitätinsä Tiina Taskila käyvät toistensa luona kylässä, uimassa, ostoksilla ja ovat viettäneet mökkilomia yhdessä. Tiina seuraa Jasmiinan saavutuksia uinnissa ja koulussa.
"Aikoinaan järjestin Jasmiinan ristiäiset ja hoidin häntä yhden kesän. Kummius on mielestäni luottamustehtävä. Siitä ei pitäisi kieltäytyä kevein perustein, mutta toisaalta ei kannata suostuakaan, jos ei ole valmis vastuuseen", Tiina sanoo.
Hänellä on kahdeksan kummilasta, joista monet ovat jo aikuisia. Ennen omien tyttöjen Riinan ja Siirin syntymää kummilapsille riitti paremmin aikaa. Toisaalta äitiys sai näkemään kummin merkityksen syvemmin.
"Minusta kummi on ystävähahmo, yksi aikuinen vanhempien rinnalla. Omien lasten kummeja miettiessä tärkeimmältä tuntui kummin antama aika. Synttäri- ja joululahjat ovat tärkeitä, mutta kummi ei ole pelkkä tavarantuoja."
Tiina on kummilastensa kanssa mahdollisimman paljon tekemisissä. Kummipoika Adam asuu Ranskassa, mutta silti he tapaavat muutaman kerran vuodessa, puhuvat puhelimessa ja kirjoittavat sähköpostia.
Konfirmaatio ei ole loppu
Jasmiina voisi itsekin ryhtyä kummiksi, kunhan rippikoulu on käyty. Sitä hän ei osaa sanoa, mihin asti kummin pitäisi olla kummina. Tiina kertoo muistaneensa merkkipäivät ja joulut kummilapsen täysi-ikäisyyteen asti, mutta kummi voi olla keskustelukaveri ja ystävä loppuiän.
Hän kuvailee omaa kummitätiään ihanaksi ja kertoo heidän vaihtavan kuulumisia viikottain. Tiinan ja Jasmiinan suhdetta on tiivistänyt se, että perheet ovat paljon tekemisissä keskenään. Tiina ja Jasmiinan äiti Helinä Korpimäki opiskelivat yhdessä ja olivat kämppäkavereita.
"Ketä hyvänsä ei voi pyytää kummiksi. Kummin pitää olla luotettava ihminen, jonka on tuntenut tarpeeksi pitkään", Helinä toteaa. Hän on itse Tiinan Siiri-tyttären kummi.
"Minulla on Tiinan lisäksi kolme kummia. Kyllä kummit ovat mukavia ja tärkeitä. Kavereiden kanssa en kovin usein puhu heistä, mutta joskus voidaan kertoa yhteisistä tekemisistä", Jasmiina kertoo.
Tiina tähdentää, että parhaimmillaan kummilapsikin pitää yhteyttä kummiinsa, ensin vanhempien avustuksella ja sitten itse. Kun yhteyttä pidetään molempiin suuntiin, syntyy aito välittäminen ja ystävyys. Hän pitää näitä asioita uskonnollista kasvatusta tärkeämpinä.
Pitkät perinteet
Kummien saaminen voi nykyään olla hankalaa, sillä kaikki eivät halua sitoutua tehtävään. Monille kummiuden merkitys tuntuu hämärtyneen. Oulussa Karjasillan ja Oulujoen seurakunnat ovat aloittaneet yhdessä projektin, jolla halutaan nostaa kummius esiin. Karjasillan kirkossa vietettiin runsas viikko sitten kummipäivää ja keväällä on järjestetään kummileiri sekä kummien ja kummilasten toimintapäivä.
Kummipäivänä luennoinut emeritusjohtaja Risto Laitila kertoi kummiudesta eri aikoina.
"Kristinuskon alkuaikoina kastettiin lähinnä aikuisia. Seurakunnan jäseneksi haluavalle valittiin opastaja, joka perehdytti hänet kristinuskoon. Kummi oli aina seurakunnan jäsen", hän kertoi.
Alkuvuosisatoina kummia kutsuttiin sanalla "sponsor" eli tukija. Laitilan mukaan sana kuvaa edelleen kummin tehtävää, kummilapsen tukemista. Kummin tulisi ottaa vastuuta lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Laitila korosti kummiuden jatkuvan koko elämän, sillä aikuinenkin tarvitsee tukea kasvukipuihin ja kolhuihin.