Kum­meil­le suun­vuo­ro kas­tees­sa

Kirkollisia toimituksia ollaan uudistamassa luterilaisessa kirkossa. Esimerkiksi uudistettu kastekaava on kokeilukäytössä seurakunnissa. Uudet toimitusten kaavat otettaneen käyttöön ensi vuonna.

Kummit siunaavat . Santeri Mikkonen on kastettu ja kummien kädet siunaavat. Santeria pitelee isä Ville Mikkonen, kasteen toimitti pastori Ilkka Raittila.
Kummit siunaavat . Santeri Mikkonen on kastettu ja kummien kädet siunaavat. Santeria pitelee isä Ville Mikkonen, kasteen toimitti pastori Ilkka Raittila.
Kuva: Kirsi Haapea

Kajaani

Kirkollisia toimituksia ollaan uudistamassa luterilaisessa kirkossa. Esimerkiksi uudistettu kastekaava on kokeilukäytössä seurakunnissa. Uudet toimitusten kaavat otettaneen käyttöön ensi vuonna.

Kajaanin seurakunnassa arviolta puolet kasteista toimitetaan kokeilukaavalla. Kovin suuria muutoksia ei kastevieras välttämättä huomaa. Kokeilukaavassa on useita vaihtoehtoja eri kohtiin.

Näkyvin uudistus on se, että vanhemmilta tai vanhemmilta ja kummeilta yhdessä kysytään, tahtovatko he että lapsi kastetaan kristilliseen uskoon ja saa kristillisen kasvatuksen. Siihen vastataan sanomalla tahdon. Tahdon-vastausta on hiukan hämmästelty kasteessa, sillä se liittyy vahvasti avioliittoon vihkimiseen.

Kysymyksen voi korvata kehotuksella, jolla vanhemmille ja kummeille muistutetaan kristillisestä kasvatuksesta.

Toinen muutos nykykaavaan verrattuna on suun vuoron antaminen muillekin kuin kastepapille. Vanhemmat, kummit, sisarukset tai isovanhemmat voivat lukea esimerkiksi evankeliumin, kasteessa usein lasten evankeliumin Markuksen evankeliumista.

Läheskään kaikki eivät käytä tilaisuutta, vaan pappi lukee evankeliumin. Ääneen lukeminen julkisesti on monesti vaivalloista.



Kummien rooli
selkiytyy


Erityisesti kummit ovat kokeneet uuden kaavan mukaisessa kasteessa, että heidän roolinsa tulee selvemmin esiin, jos he osallistuvat itse toimitukseen esimerkiksi evankeliumin luvulla.

Jo nykyisessä, 80-luvulla käyttöön otetussa kastekaavassa kummit siunaavat lapsen laittamalla kätensä lapsen pään päälle, kun kaste on toimitettu.

Ajallisesti kaavoissa ei ole suurta eroa, kaste kestää puolisen tuntia kummallakin toimitettuna. Jos uuden kaavan eri vaihtoehtoja käyttää laajasti, toimitus pitenee.



Nykysuomea
lähempänä


Suurin osa kasteista toimitetaan kodeissa, mutta kirkkoihin ja kappeleihin tullaan kasteella usein käytännön syistä.

Nuoren perheen koti voi olla ahdas ja vauvaperheessä on muutakin tekemistä kuin siivota kotia ja laittaa tarjoiluja kastejuhlaan. Silloin tällöin Kajaanissakin kastetaan jumalanpalveluksen yhteydessä.

Pastori Raija Jokela Kajaanin seurakunnasta sanoo mainostavansa uutta kastekaavaa vanhemmille, kun kasteesta sovitaan. Uudessa kaavassa on hänen mielestään enemmän vaihtoehtoja ja kieleltään se on enemmän nykysuomea kuin aiemmassa versiossa.

"Olen kuullut ihmisten sanovan, että uuden kaavan mukaisessa kasteessa ei pappia tarvitse orjailla", Raija Jokela kertoo.

Kaste on seurakuntaan liittäminen ja eri asia kuin nimen anto, vaikka ne monesti mielletäänkin yhdeksi ja samaksi. Osa lapsista jätetään kastamatta ja ilmoitetaan vain nimi väestörekisteriin.

Uskonnottomien nimenantojuhlaa, nimiäisiä, vietetään Raija Jokelan kuuleman mukaan melko kirkollisen kaavan mukaan. Jumalaa ja kirkkoa vain ei mainita, muuten puheen nuottikin on sama kuin papeilla.

Maallikosta kasteet voimassa olevalla ja kokeilukaavalla vaikuttavat aika samanlaisilta, mutta teologit näkevät enemmän eroa. Uusi kaava liturgisesti rikkaampi. Se korostaa kasteen jumalanpalvelusluonnetta.

"Uudessa kastekaavassa on samoja elementtejä kuin uudistetussa jumalanpalveluksessa. Sama pätee myös uuteen versioon vihkikaavasta. Se on rikkaampi ja enemmän jumalanpalveluksen luonteinen", pastori Ilkka Raittila Kajaanin seurakunnasta toteaa.

Raittilan mielestä maallistunutkin ihminen tietää suurin piirtein, mitä jumalanpalvelus on. Kaste ja muut kirkolliset toimitukset avautuvat ehkä paremmin, kun niissä on enemmän jumalanpalveluksen luonnetta.

Ilmoita asiavirheestä