Kummat ovat kuulon kan­nal­ta pa­rem­mat, nap­pi­kuu­lok­keet vai luurit?

Nappikuulokkeiden käytössä on enemmän riskejä kuin korvan päälle tulevissa. Tärkeintä olisi kuitenkin muistaa oikeat käyttötavat. Kuulokkeiden aktiivikäytön pitkäaikaisvaikutukset tulevat vielä näkymään korvalääkärin vastaanotolla, lääkäri ennustaa.

Ruholla Alizade käyttää mieluiten nappikuulokkeita, sillä ne ovat helppokäyttöiset. – Käytän kuulokkeita eniten töissä ja silloin kun ole liikkeellä, noin 3-4 tuntia päivässä. En tykkää kuunnella liian kovalla, koska se ei ole hyväksi kuulolle.

Kuva: Matti Räty

Kummat ovat kuulon kannalta paremmat, nappikuulokkeet vai luurit? Asiantuntijat kallistuvat hienoisesti jälkimmäisten puolelle, mutta ne eivät ratkaise kaikkea.

Tiivistettynä kuulovaurioiden syntyyn vaikuttaa kaksi asiaa: äänenvoimakkuus ja altistusaika.

– Äänihän on ilmanpaineen vaihtelua, ja mitä lähempänä paine on, sitä todennäköisemmin kovan melu aiheuttama ongelmia. Nappikuulokkeilla ääni tulee tietysti lähemmäs korvaa, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Niklas Lindblad selittää.

– Mutta kyllä korvanpäällisillä kuulokkeillakin aikamoiset jytinät saa aikaiseksi.

Tiiviit kuulokkeet auttavat pitämään ulkopuoliset äänet vaimeina ja äänenvoimakkuuden maltillisena. Siinä mielessä korvan yli menevät kuppimaiset kuulokkeet ovat usein paremmat kuin korvan päälle jäävät.

Korvanpäälliset kuulokkeet ovat myös hygieenisemmät.

– Normaalisti korva työntää liian korvavahan pikkuhiljaa ulos. Jos käyttää säännöllisesti nappikuulokkeita, ne tunkevat vahaa aina sen verran sisäänpäin, että vahaa saattaa kertyä korvaan. Aika harvalla se on oikea ongelma, mutta kyllä sitäkin näkee, Lindblad sanoo.

Tärkeintä olisi kuitenkin hankkia ylipäätään laadukkaat kuulokkeet: huonoa laatua alkaa helposti kompensoida kovalla voimakkuudella.

Käännätkö musiikin täysille kulkiessasi autotien vieressä? Kun lenkillä alkaa väsyttää, lisäätkö tsemppiä kääntämällä ääntä kovemmalle?

Jos käyttötavat ovat pielessä, ei nappikuulokkeiden vaihtaminen luureihin pelasta. Liikenteen melu ja muu taustahäly saa helposti kääntämään omat kuulokkeet liian­ kovalle. Kuunteluympäristöllä on siis merkitystä.

– Musiikkia ei välttämättä mielletä meluksi samalla lailla kuin epämiellyttäviä ääniä, vaikka volyymi on kuulolle haitallinen. Sehän se ongelma onkin, sanoo vapaa-ajan melualtistusta tutkinut filosofian tohtori Jaana Jokitulppo.

Korvan pitää myös antaa levätä kokonaan ilman kovia ääniä. Usein ei osata ottaa huomioon kaikkea sitä, mikä kuuloa rasittaa, Kuuloliiton viestintäpäällikkö Juha Hietala muistuttaa.

– Kuulonsuojelussa haasteena on kokonaismelualtistus, joka tulee ravintoloissa käynneistä, konserteista, kuulokkeilla kuuntelusta ja kaikesta muusta.

Pitkäaikaisen melualtistuksen aiheuttamat vauriot liittyvät edelleen useimmiten tehdasmeteliin tai muuhun äänekkääseen työhön. Kuulokkeiden pitkäaikaisvaikutukset eivät ainakaan vielä Niklas Lindbladin vastaanotolla näy, koska käyttäjäkunta on enimmäkseen nuorta.

– Uskon, että pitkällä aikajänteellä kuulokkeiden aktiivinen käyttö tulee näkymään. Käytännössä vaikutukset alkavat näkyä, kun ikää on 60–70 vuotta.

Pitkäaikaisen heikentymisen ensimmäinen oire on usein se, että hälyssä on vaikea saada selvää yksittäisestä äänestä. Silloin kannattaa miettiä kuulon mittaamista, Lindblad suosittelee. Kuuloa pitäisi kuitenkin muistaa suojella jo ennen oireita, sillä pitkäaikaisen melualtistuksen vaikutukset ovat yleensä peruuttamattomia.

Lindblad veikkaa, että jo lähivuosina markkinoilla saattavat yleistyä kuulijan mukaan itseään säätävät kuulokkeet.

– Moderni kuuloketekniikka perustuu impedanssimittaukseen, jota käytetään esimerkiksi lasten kuulontutkimuksessa. Uusimmat kuulokkeet mittaavat ihmisen kuuloalueen ja osaavat automaattisesti esimerkiksi korostaa matalia ääniä, jos kuulee ne huonommin.

Toistaiseksi tavallisen kuluttajan paras vaihtoehto ovat vastamelukuulokkeet, jotka eristävät ulkopuoliset äänet ja auttavat pitämään äänenvoimakkuuden hillittynä.

Kun äänenvoimakkuus ylittää 85 desibeliä, pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vaurioita, ja altistusaikaa pitäisi rajoittaa. Esimerkiksi 89 desibelin voimakkuutta korva ei kestä neljää tuntia enempää kerrallaan.

Mutta mistä tietää, kuinka kovaa musiikki soi omissa kuulokkeissa?

– Tutkimusten perusteella suurin osa ihmisistä kuuntelee kuulokkeillaan musiikkia 60–­80 desibelin voimakkuudella, mutta kyllä tasot voivat nousta 90:een tai jopa sataan, sanoo Jaana Jokitulppo, joka tutki vuonna 2009 ilmestyneessä väitöskirjassaan vapaa-ajan melulle altistumista.

Valmistajien ilmoittamat desibelirajat laitteille eivät Jokitulpon mukaan aina pidä paikkaansa.

– On olemassa puhelinsovelluksia, jotka mittaavat ympäristön äänentasoja, mutta kuulokkeiden mittaukset tehdään suoraan ihmisen korvakäytävästä tai erillisellä keinopäällä laboratorio-olosuhteissa.

Moni puhelinmalli kuitenkin varoittaa, kun äänentaso nousee liian korkealle. Sitä kannattaa myös uskoa.

– Joskus kuulee ihmisen sanovan, että kuulo on jo mennyt, joten sitä ei tarvitse suojata. Sitä suuremmalla syyllä tarvitsisi suojata kuuloa ja vaalia niitä viimeisiä aistinkarvasoluja, Jokitulppo muistuttaa.

– Kuulo on arvokas aisti.