Pääkirjoitus

Kumma soppa Gug­gen­hei­mis­ta

Guggenheimin taidemuseon sijoittamisesta Helsingin Eteläsatamaan on kehkeytymässä mellevä farssi, jossa menevät sekaisin niin puurot kuin vellit.

Guggenheimin taidemuseon sijoittamisesta Helsingin Eteläsatamaan on kehkeytymässä mellevä farssi, jossa menevät sekaisin niin puurot kuin vellit. Helsingin valtapuolueet kokoomus, Sdp ja vihreät ovat joutuneet tukkanuottasille siitä, millaisin ehdoin ne voivat museota – ja tässä vaiheessa arkkitehtuurikilpailua – kannattaa.

Keskustelun sävy koveni huomattavasti tällä viikolla, kun elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) ilmoitti museon saavan arkkitehtikilpailuunsa valtion tukea. Guggenheimin säätiö oli aiemmin luvannut, että kilpailurahoitus tulee yksityiseltä puolelta. Mekkalan jälkeen säätiö päätti, ettei ota julkisia varoja vastaan.

Guggenheim on maineikas museobrändi, joka taatusti lisää Helsingin vetovoimaa. Säätiöllä on sellaisia kansainvälisiä yhteyksiä, joiden avulla Suomeen on mahdollista saada tasokkaita taidenäyttelyitä. Guggenheimin myötä taidemuseoiden kärki laajenisi.
Yksi asia on kuitenkin pidettävä mielessä: Guggenheimin on rahoitettava hankkeensa rakennusvaihe omasta kassakaapistaan. Suomalaisten verovaroja museohankkeeseen ei saa käyttää. Olkoonkin, että kyseessä on valtavan mittaluokan kulttuurihanke Suomen oloissa.

Solomon R. Guggenheimin säätiö tiedetään varakkaaksi, joten se voi aivan hyvin tehdä pitkäaikaisen sijoituksen pääkaupungin keskeisimmälle paikalle Eteläsatamaan nousevaan museorakennukseen.

Guggenheimilta sopii odottaa poliittista pelisilmää olla pyytämättä valtion tukirahaa. Samaan aikaan Suomessa rahoitetaan esimerkiksi Lastensairaalaa pitkälti yksityisin varoin. Kansallisesti tärkeälle sairaalahankkeelle kerätään rahaa erilaisin hyväntekeväisyystempauksin ja lahjoituksin.