Alavieskalainen Jorma Somero aloitti kuminan viljelyn viime vuonna. Viime vuoden kuudesta hehtaarista kuminan pinta-alaa lisättiin tänä vuonna 21 hehtaariin.
"Samat perusjutut kuminan viljelyssä on kuin ohralla ja kaurallakin. Kuminassa kylvö on kuitenkin tarkempaa, sillä hehtaarille kylvetään 20 kiloa siemeniä. Kylvösyvyys ei saa olla liian syvällä, jotta siemen jaksaa nousta pintaan. Toisaalta siemenen taas ei saa jäädä liian pintaan, koska sitten se kuivaa."
Kuminan lisäksi Somerolla on ollut ohraa vuodesta 1999 lähtien. Uusille kasveille avoin Somero on kokeillut aiemmin myös spelttiä ja purjoa, joiden sato kuitenkin hukkui.
"Luomuviljely ei sovi sivutoimiselle viljelijälle, sillä se vaatisi enemmän aikaa ja panostuksia."
Kuminan viljelystä Somerolla on hyvät kokemukset, ainakin vielä, sillä ensimmäinen sato korjataan vasta elokuussa.
"Kun sato kerätään jo elokuun alkupuolella, on hallaöiden riskejä vähemmän." Someron mukaan kumina sopii viikonloppuviljelijälle. "Toistaiseksi myös tuet ovat olleet hyvät. Niiden myötä kuminan pinta-ala on kasvanut viime vuosina. Kun tukia saa niin ei tipahda korkealta, vaikka sato menisikin pieleen."
Somero suunnittelee lisäävänsä kuminan pinta-alaa ensi vuonna. "Kumina ei sinällään ole erikoinen viljelykasvi, koska sitä löytyy Suomesta paljon. Tälle vuodelle uusia viljelysopimuksia ei edes enää tehdä", hän tietää. Jorma Somerolla on kuminapeltoa yhteensä 21 hehtaaria Alavieskan Kähtävänkylällä ja lisää on suunnitteilla. Kuuden hehtaarin sadon Somero korjaa elokuun alussa.