Kuluva talvi on herkkua moot­to­ri­kelk­kai­li­joil­le, me­ri­jär­vi­nen kelk­kai­li­ja lähtee ki­soi­hin voitto mie­les­sä

Kuluva talvi on harvinaista herkkua, sanoo Jokilaaksojen kelkkailijoiden Mika Yppärilä.Kuluva talvi on ollut harvinaista herkkua.

Jokilaaksojen kelkkailijat ry:n puheenjohtaja, moottorikelkkailija Mika Yppärilä palkintokaappinsa ääressä.
Jokilaaksojen kelkkailijat ry:n puheenjohtaja, moottorikelkkailija Mika Yppärilä palkintokaappinsa ääressä.
Kuva: Heli Nurkkala

Kuluva talvi on ollut harvinaista herkkua. Useamman lähes lumettoman talven jälkeen, lunta on riittänyt talvilajien harrastamiseen.

Merijärvinen Jokilaaksojen kelkkailijat ry:n puheenjohtaja Mika Yppärilä on harrastanut moottorikelkkailua pitkään.

– Moottorikelkkailun suosio on kasvussa ja etenkin, kelkkailijoita on varmasti enemmän, jos näin hyviä lumitalvia riittää.

Yppärilän mukaan ongelma on uraston kattavuuden vaihtelu eri paikoissa. Moottorikelkkailuun kelkkauran ulkopuolella on oltava lupa maanomistajalta.

– Toiveena on, että maanomistajat antaisivat luvan maiden käyttöön. Silloin urasta saadaan mahdollisimman kattava, ja luvallisia uria riittää.

Yppärilän mukaan yhteistyö on eri alueiden moottorikelkkakerhojen kesken tiivistä.

Jokilaaksojen kelkkakerhon alue kattaa Pyhä- ja Kalajokilaaksot. Alueella ei ole varsinaista ylläpidettävää kelkkareitistöä, mutta kerholaiset pitävät talkoilla huolta kelkkaurista. Käyttöoikeus on kelkkakerhon jäsenillä.

Yppärilän oma moottorikelkkaharrastus alkoi 1990-luvulla moottorikelkkaesittelystä.

– Eihän minulla ollut mitään tietoa kelkoista. Ostin sen merkin, jota esiteltiin. Ensimmäinen oli Ski Doo ja sen jälkeen kelkat ovat olleet Arctic Cateja, merkkiuskolliseksi kelkkailijaksi tunnustautuva Yppärilä kertoo.

– Se on se Arctic Catin ääni, joka kiehtoo. Aikoinaan kävin seuraamassa kelkkakisoja Nivalassa. Huomasin, että Arctic Catissa on ihan omanlainen ääni. Kuuli jo ennakkoon, että kohta sieltä Catti tulee.

Kelkkaporukan kesken onkin perustettu Dragrace team Busycats eli vapaasti suomennettuna kiireisten kissojen tiimi.

Maastossa on työkalut ja varahihna mukana

Moottorikelkkailu on Yppärilälle myös kilpailulaji. Nimi löytyykin vuosittain moottorikelkkojen kiihdytyskisojen lähtöluetteloista. Yppärilä myöntää, että voitontahtoa löytyy.

– Jos kerta kisoihin lähdetään, niin totta kai sinne lähdetään sillä mielin, että tekee parhaansa ja voittaa kisan. Turhaa sinne muuten edes lähtee.

Voitontahto on siivittänyt kaasuttajan monta kertaa palkintopallille. Tästä on todisteena muhkea palkintokaappi mitaleineen ja pokaaleineen.

Parhaillaankin Yppärilä valmistelee moottorikelkkaa SM-kisoja varten. Kuukauden päästä kisataan Vaasassa, maaliskuussa Viitasaarella ja Pyhäjärvellä. Huhtikuulle ajoittuu varsinainen Suomen Moottorikelkkailijoiden palkintogaala Pudasjärven Isolla-Syötteellä.

Kun ihan tarkkoja ollaan, kiihdytyskelkkakisoja, niin kutsuttuja sänkikisoja, järjestetään sulan maan aikaan. Tuolloin kiihdytyspaikka rakennetaan sänkipellolle ja telaston jäähdytys hoidetaan veden tai lumen avulla.

Moottorikelkkailijan on varauduttava maastossa siihen, että peukalo ei ole keskellä kämmentä, jos esimerkiksi kelkan hihna katkeaa kesken matkan. Varahihna on oltava matkassa ja muutakin työkalua, jolla säädöt voi tehdä ja pikkuviat korjata.

Yppärilä tekee itse kaikki kelkkoihin tarvittavat fiksaukset. Kelkkoja on perheessä kolme, joista SM-kisoihin lähtee vuosimallin 2012 laite.

– Aika vanha tuo kelkka alkaa olla. Kaveri vaihtoi nelitahtiturbon, joten saapa nähdä, onko itselläkin seuraava kelkka sellainen.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä