Ku­lu­tus­luot­to­jen ot­ta­mi­seen malttia

KalevaOulu Osta nyt, maksa vasta syyskuussa.Korotonta maksuaikaa.Ei muita kuluja.


Oulu
Osta nyt, maksa vasta syyskuussa. Korotonta maksuaikaa. Ei muita kuluja. Kulutusluottoja markkinoidaan yksinkertaisilla iskulauseilla, mutta tavalliselle pulliaiselle pienellä präntätty on usein täyttä hepreaa.

Kuluttajaviraston lakimies Outi Haunio-Rudanko kehottaakin harkitsemaan hetken jos toisenkin, ennen kuin nimensä luottopaperiin raapustaa.
"Haluan korostaa, että ei luoton ottamista tarvitse hävetä. Kannattaa pitää pää kylmänä, etenkin jos tulot eivät ole säännölliset. Tehokas katuminen jälkikäteen ei ole mahdollista, vaan luoton joutuu maksamaan takaisin."



Vertailu kannattaa


Luottoja on tarjolla paljon, mutta vertailu on hankalaa. Jos kerran luottoa ottaa, kannattaa ottaa vain yksi luotto ja pyrkiä kattamaan rahan tarve sillä. Suoraan kaupoista saatava luotto on usein pankkien rahoitusyhtiöiden luottoa, kuten esimerkiksi Handelsbankenin Aktiiviraha.

"Usein pankin rahoitusyhtiön tarjoama luotto on kalliimpaa kuin suoraan pankkiluotto. Korkoero selittyy usein sillä, että kalliimmat ovat vakuudettomia. Jos on tarjota jotain omaisuutta vakuudeksi, pankista saa luoton halvemmalla", Haunio-Rudanko vinkkaa.

Kun luoton on saanut ja käyttänyt, alkaa takaisinmaksu.

"Luoton ottajan keskeisin velvollisuus on maksaa sovitusti luottoa takaisin. Jos ei siihen pysty, velalle rupeaa juoksemaan viivästyskorko ja velkojalla on oikeus periä velkaa, mistä tulee lisäkustannuksia", Haunio-Rudanko sanoo. Jos ei pysty maksamaan, ensimmäinen teko on yhteydenotto velkojaan. Velkojatkin yleensä suhtautuvat aktiivisuuteen myönteisesti ja pyrkivät sopimaan maksujärjestelyistä.

Viimeinen vaihtoehto on hakea ulkopuolista apua. Kunnallisen velkaneuvojan pakeille on usein pitkät, kuukausien jonot. Esimerkiksi Oulussa velkaneuvojat ovat lomalla vielä elokuun alkuun asti.

Talous- ja velkaneuvojien toiminta on tähän asti painottunut ylivelkaantuneiden velkojen järjestelyyn, mutta Haunio-Rudangon mukaan nyt pyritään myös ennaltaehkäisevään toimintaan.

Ylivieskan talous- ja velkaneuvoja Liisa Seppänen kertoo, että tyypillinen piirre käsistä karanneissa kulutusluotoissa on, että niitä on otettu joka puolelle. Pahimmissa tapauksissa uutta velkaa on otettu entisten maksamiseen.



Velkaa joka puolelle


Tavallinen keino ylivelkaantuneille onkin, että velkaneuvonnan alettua kaikki yksittäiset luotot pyritään korvaamaan yhdellä. Yhden lainan hallinnointi on helpompaa, eikä hoitokulujakaan tule yhtä paljon.

Se yleinen käsitys, että suomalaiset rellestäisivät velkarahalla juuri kesäisin, ei saa tukea mistään. Kulutusluottoja otetaan tasaisesti ympäri vuoden. Kesällä lomaillaan lomarahojen turvin ja joulun kulutusjuhlaa rahoitetaan veronpalautuksilla.

"Tämä kesä on vilkastuttanut ennen kaikkea autolainoja. Vararahastoiksi tarkoitetuissa Sampo Balanssiluotossa ja korttiluotoissa ei ole ollut myyntipiikkiä kesälomakauden alkaessa", sanoo pankinjohtaja Pekka Kronbäck Sammon Oulun konttorista.

Kesävelat pääsääntöisesti myös maksetaan, ainakaan niiden kanssa ei tule suurempia ongelmia. "Minun asiakaskunnassani en muista sellaista tapausta että kulutusluottoja olisi käytetty lomailuun. Sitä ei pysty sanomaan, kuinka paljon tulee maksuvaikeuksia siitä, että luotonmaksuun tarvittavat varat on käytetty lomailuun ja kevyempään elämään", sanoo velkaneuvoja Liisa Seppänen.

Ylivelkaantuneita tukevan Takuu-säätiön tiedotussihteeri Minna Mattila kertoo, että velkaantumishistorioissa näkyvät myös kesävelat. "Ei voi kuitenkaan sanoa, että ylivelkaantumisen syy sinänsä on kesä. Syyt ovat pitemmällä. Voihan olla, että se lomaluotto on viimeinen tikki."

Tiedottaja Silja Sarkamo luottotietorekisteriä pitävästä Suomen Asiakastiedosta kertoo, että luottotietorekisteriin ei merkitä velan syntyajankohtaa.

"Kesäaikaan tehdyt ja maksamatta jääneet velat tulevat meille niin pitkällä ja vaihtelevalla viiveellä, että mahdollista kesäpiikkiä ei tilastoista löydy", Sarkamo kertoo.

Ilmoita asiavirheestä