Kauppojen aukioloaikojen rajoitukset lienevät viimein syksyllä tulossa hallituksen käsittelyyn. Sääntely olisi jo aika saada nurin.
Hallituksessa näyttäisi olevan uutta, tervetullutta pyrkimystä väljentää kauppojen aukiolorajoituksia. Hallitusohjelmaan kirjattu aukioloaikojen selkeyttäminen on työ- ja elinkeinoministeriön hoteissa. Hyvässä lykyssä työministeri Tarja Cronberg tuo liberalisointiesityksen hallituksen käsittelyyn syksyn aikana, mahdollisesti jopa budjettiriiheen mennessä.
Sinivihreän hallituksen on odotettu tarttuvan härkää sarvista jo aiemmin, mutta halua siihen ei ole jostain syystä löytynyt. Kaupan kilpailua taannoin selvitellyt työryhmä ei esittänyt minkäänlaisia uudistuksia nykyisiin säännöksiin. Sen mielestä rajoitukset tukevat pienmyymälöitä ja lähipalvelujen kehittämistä. Käsitys on todettu sittemmin vain osittain paikkansa pitäväksi. Yhä ollaan tilanteessa, joka on ennen muuta kuluttajien kannalta hankala ja eriarvoistava.
Aukioloajat otti esille kuntaministeri Mari Kiviniemi elokuun alussa. Hänen mielestään kauppojen vapaat aukioloajat parantaisivat kilpailua ja olisivat siten omiaan hillitsemään hintojen nousua. Samaa on väläytellyt toisen päähallituspuolueen ministerikaarti. Aukioloaikojen vapauttamista kannattavien mielestä liberalisointi myötävaikuttaisi samalla siihen, että tuleva ruoan arvonlisäveron alennus voisi siirtyä täysimääräisesti hintoihin.
Samassa hallituksessa istuva elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen jatkaa sen sijaan vanhalla pyörittelylinjallaan. Hän on ollut aiemmin nykyrajoitusten kannalla, mutta jätti viimeksi ottamatta suoraan kantaa niiden järjellisyyteen. Pekkarinen katsoi vain, ettei aukiolon lisääminen sinänsä ruoan hintaa laske. Esimerkiksi hän poimi erittäin säänneltyjen aukioloaikojen Ranskan, jossa ruoka on edullisempaa kuin Suomessa. Ranskan taloutta ei ehkä kuitenkaan kannattaisi käyttää esimerkkinä Suomessa.
Pallo näyttää nyt olevan Cronbergilla, jonka reviirille selvittely kuulu. Hänkin on ollut aiemmin uudistusta kohtaan nihkeä. Ennen pitkää ilmeisesti kaivattaisiin pääministeri Matti Vanhasen kannanottoa.
Myös Palvelualojen ammattiliitto PAM on asian kunnollisen valmistelun jälkeen valmis neuvotteluihin. Se näyttää jonkinlaiselta liikahdukselta. PAM:n puheenjohtajan Ann Selinin mielestä vapautuksen vaikutukset niin kuluttajiin kuin alan työntekijöihinkin tulee selvittää huolellisesti. Selininkin mielestä aukiolon täysi vapautus söisi pienten lähimyymälöiden kilpailuetua. Siksi hän puuttuisikin vain sunnuntaipäiviin, joina suuret marketit ovat kuluttajien käytettävissä vain kesällä ja joulun alla.
Kullakin myymälätyypillä on kuitenkin kaupan ketjussa varsin vakiintunut asiakaskuntansa ja tehtävänsä. Sen lisäksi avainasia on kuluttajien etu. On täysin mahdollista, ettei erityisesti ruoan myynti kasvaisi paljonkaan lisättyjen aukioloaikojen seurauksena. Ei varsinkaan, jos ruoan hinnannousu jatkuisi koettua vauhtia. Kaksi suomalaista viidestä on jo tinkinyt ruokaostoksistaan.
Erilaisissa elämäntilanteissa olevat kuluttajat voisivat astella vapaiden aukiolojen ansiosta kauppaansa silloin, kun se heille parhaiten sopii. On jopa mahdollista, että se vähentäisi epäsopivista kellonajoista johtuvaa ajelua kodin ja kaupan välillä.
Peruskysymystä ei ole viisasta sekoittaa ruokaveroalen hintavaikutukseen. Yhtä hyvin voitaisiin kysellä, poistavatko vapaat aukioloajat vanhentuneen ruoan tykkänään kauppojen hyllyiltä.