Kuluttajat hahmottavat eurohinnat yhä varsin suurpiirteisesti. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan kuluttajien hintatietoisuus on yhä heikompi kuin markka-aikana.
Useampi kuin joka kymmenes kuluttaja ei tuoreessa kyselyssä pystynyt arvioimaan lainkaan maitolitran tai makkarapaketin hintaa euroissa. Hinta-arvion esittäneet taas tekivät keskimäärin lähes 30 prosentin virheen arkisten ostosten eurohinnoissa. Kyselyyn vastasi noin tuhat henkilöä.
Vielä markka-aikana miltei kaikki vastaavaan kyselyyn vastanneet pystyivät esittämään hinta-arvion arkipäivän ostoksille. Markkamääräisissä hinnoissa hintavirheetkin jäivät alle 20 prosentin.
Vaikeinta hintojen arvioiminen euroissa on yli 50-vuotiaille ja helpointa nuorille, jotka eivät vielä markka-aikaan olleet aktiivisia kuluttajia. Tosin nuoret tekivät hinta-arvioissaan muita isompia virheitä.
Kuluttajien hintatietoisuus ei näytä parantuneen, vaikka euroseteleitä ja kolikoita on käytetty jo viisi vuotta. Päinvastoin hintavirheet vaikuttavat kasvavan.
"Voi olla, että alkushokin jälkeen eurojen opettelu on koettu jossain vaiheessa vaikeaksi ja opettelu lopetettiin siihen", arvioi erikoistutkija Anu Raijas Kuluttajatutkimuskeskuksesta.
"Kallista ei eroteta halvasta"
Kun eurohinnat ovat vaikeita ymmärtää, niiden hahmottamista helpotetaan muuntamalla hinnat markoiksi. Kuuden kertotaulu otetaan avuksi sitä varmemmin, mitä isommasta hankinnasta on kyse.
Tutkijat pitävät hintatietoisuuden romahtamista ongelmana, koska se heijastaa kuluttajan neuvotteluvoimaa markkinoilla. Jos kuluttaja ei ymmärrä hintoja, tuotteet hinnoitteleva kauppa määrää markkinoilla.
"Heikko hintatietoisuus voi johtaa siihen, että kallista ei eroteta halvasta. Kauppa pääsee helpommalla, eikä hinnoista ei rupista, vaan hyväksytään kaikki ja sopeudutaan helposti kaikkeen", sanoo Raijas.
Tutkimuksen mukaan kaupalla onkin käytössään tyystin erilainen hinnoittelusysteemi kuin kuluttajilla. Kauppa hinnoittelee tuotteet sentin tarkkuudella, kun kuluttajien haarukassa välit ovat 50 senttiä tai jopa euro.
"Pahimmillaan kuluttajilla euro siis rinnastuu markkaan, vaikka sen arvo on kuusinkertainen. Markka-ajalla kaupan ja kuluttajan hinnoitteluhaarukka oli yhtenäinen, kun perusportaana oli markka", kuvailee Raijas.