Kuluttajat koko euroalueella uskovat euron nostaneen hintoja. Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan valuutan vaihtuminen ei kuitenkaan ole nostanut hintatasoa Suomessa, eikä inflaatio ole kiihtynyt muuallakaan euroalueella.
Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikön Ville Aalto-Setälän mukaan euroalueen kuluttajien kokema inflaatio vastaa noin 5 prosentin inflaatiota. Tilastoitu inflaatio on sen sijaan jäänyt euroalueella alle 2 prosentin. Suomessa kuluttajahinnat nousivat viime vuoden elokuusta tämän vuoden elokuuhun vain 1,36 prosenttia.
"Koskaan aikaisemmin ero ei ole ollut näin suuri", Aalto-Setälä kuvasi kuluttajien kokemusten ja tilastojen juopaa.
Euroopan keskuspankin lukujen mukaan kuluttajien kokema ja toteutunut inflaatio vastasivat hyvin toisiaan vuoteen 2000 saakka. Sen jälkeen ero alkoi kasvaa, mutta vasta tänä vuonna ero on revähtänyt suureksi.
Eurohinnat tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Koska ero alkoi kasvaa jo aiemmin, euro ei voi olla ainoa syy ilmiöön, mutta varmasti tärkein se on, Aalto-Setälä arvioi.
Toinen syy voi olla se, että kuluttajat muistavat paremmin nousseet hinnat kuin laskeneet. Hintamuutoksia on ollut euron käyttöön oton jälkeen poikkeuksellisen paljon sekä ylös- että alaspäin.
Hintojen muutos sama kuin Ruotsissa
Kuluttajatutkimuskeskus pitää hintojen nousua Suomessa maltillisena. Aalto-Setälän mukaan hintojen muutos on ollut Suomessa käytännössä sama kuin euroalueen ulkopuolelle jääneessä Ruotsissa.
- Ei välttämättä ole huono asia, että kuluttajat ovat olleet varpaillaan, Aalto-Setälä sanoi. Kielteinen kuva hintojen kehityksestä on näin ollut omiaan pitämään hintoja kurissa.
Mm. elintarvikkeiden hinnoista karkeasti ottaen runsas kolmannes on pysynyt ennallaan, kolmannes noussut ja vajaa kolmannes laskenut elokuusta elokuuhun. Yhteensä ruoka kallistui runsaan prosentin eli yleistä inflaatiota vähemmän.
Palvelujen hinnoissa on sen sijaan nousua enemmän. Jos lainakorkojen lasku jätetään huomioimatta, palvelut ovat kallistuneet peräti 4,25 prosenttia. Esimerkiksi kulttuuripalvelut ovat kallistuneet lähes 6 prosenttia ja sairaanhoitopalvelut lähes 8 prosenttia vuodessa.
Pikaruokien hinnat taas ovat laskeneet lähes 10 prosenttia, ja monet muutkin palvelut ovat halventuneet. Palvelujen hintakehitys on näin ollut ristiriitaista.
Hinnat on jo mukautettu
Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan suurin osa hinnoista on jo mukautettu euromääräiseen hinnoitteluun.
Palveluissa siirryttiin pyöreisiin eurohintoihin nopeasti jo tammikuussa, kun taas vähittäiskauppa piti hintansa monen kuukauden ajan markan ja euron vaihtokertoimen mukaisina. Nyt myös vähittäiskauppa on sopeuttanut hintojaan euroon.
Sopeuttaminen merkitsee sitä, että yli 60 prosentissa elintarvikkeiden hinnoista viimeinen numero on 0, 5 tai 9, kun vuosi sitten numerojakauma oli hyvin tasainen euromääräisesti laskettuna. Palveluista jo 80 prosenttia on ottanut käyttöön nollaan päättyvän tasahinnan.
Keskiviikkona julkaistu eurohintaselvitys on neljäs, jonka Kuluttajatutkimuskeskus on tehnyt. Kaksi selvityksistä tehtiin viime vuonna ennen euron käyttöön ottoa ja kolmas ilmestyi tämän vuoden huhtikuussa. Viimeinen selvitys, joka on samalla seurantahankkeen loppuraportti, tehdään ensi keväänä.
