Suomalaisten kuluttajien suhtautuminen valmisruokiin on muuttumassa. Tätä kuvastaa muun muassa se, ettei niiden käyttöä enää selitellä niin paljon kuin kymmenen vuotta sitten. Näin toteaa tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä Kuluttajatutkimuskeskuksesta.
Valmisruoat helpottavat arjen hallintaa ja antavat tutkimuksen mukaan lisämahdollisuuksia. Kotitalouksilla on myös erilaisia syömistyylejä: joskus tehdään ruokaa itse ja toisinaan taas ostetaan valmista.
Ruokaan suhtautuminen on monesti myös ikäkysymys. Nuoret haluavat säästää aikaa, ja ikäihmisille ruoanlaitto on usein arvo sinänsä. Vanhuksille voisi valmisruoan käyttö kuitenkin olla yksi keino pitkittää kotona asumista, pohti Johanna Mäkelä.
Kuluttajat kiinnittävät nykyisin yhä enemmän huomiota valmisruokien makuun, laatuun ja terveellisyyteen. Kotimaisuus on naisille tärkeämpi kriteeri kuin miehille. Lukuisissa kodeissa halutaan erityisesti joulun aikaan antaa "oma silaus" valmisruokiin.
- Laatikoihin lorautetaan kermaa ja ripsautetaan mausteita, sanoo Johanna Mäkelä.
Mäkelän mielestä valmisruoilla voi olla jopa perinteistä ruokakulttuuria ylläpitävä vaikutus. Tästä hän mainitsi esimerkkinä maksalaatikon, jota ani harva enää taitaa valmistaa alusta alkaen itse.
Karjalanpiirakoita ja lihapyöryköitä
Valmisruoista eli eineksistä käytetään suomalaisissa talouksissa eniten karjalanpiirakoita, lihapyöryköitä, ranskalaisia perunoita sekä valmissalaatteja, ilmenee Taloustutkimuksen Suomi syö -tutkimuksesta.
Tuoreita valmisruokia ostetaan maassamme vuosittain yli 17 kiloa henkeä kohti. Niiden käyttö on on kasvanut viidessä vuodessa lähes 40 prosenttia. Saarioisten ouus tuoreiden valmisruokien markkinoista on A. C. Nielsen Scan Trackin mukaan 44,3 prosenttia.Tuoreet valmisruoat ovatkin yksi päivittäistavarakaupan nopeimmin kasvavista tuoteryhmistä, todetaan A. C. Nielseniltä.