Suomalaiset suhtautuvat karsaasti kännykällä tilattaviin pikavippeihin. Vain kaksi prosenttia kansasta voisi ajatella hakevansa rahapulaansa helpotusta pikalainalla.
Kännykkävippien ottamisesta aikoo pidättäytyä 97 prosenttia suomalaisista, kertoo Kalevan, Etelä-Suomen Sanomien ja Turun Sanomien Taloustutkimuksella teettämä gallupkysely. Neljä viidesosaa ei turvautuisi pikalainoihin missään tapauksessa.
Tuhannesta haastatellusta kolme prosenttia kertoi joskus ottaneensa pikavipin. Alle 25-vuotiaista vastaajista viisi prosenttia eli yksi kahdestakymmenestä ilmoitti turvautuneensa pikalainaan.
Suomen Rahatiedon tekemän selvityksen mukaan niiden pikalainojen vuosikorot nousevat yleensä useisiin satoihin prosentteihin, pahimmillaan jopa yli tuhannen prosentin.
Vaivattomien, mutta kalliiden kännykkäluottojen on arvioitu pahentaneen erityisesti nuorten velkaantumisongelmia. Pikaluottoihin liittyviä epäkohtia on viime syksystä lähtien pohdittu oikeusministeriön asettamassa työryhmässä.
Pikaluottolaki
tiukkenee
Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) mukaan pikaluottoja koskevaa lainsäädäntöä ollaan tiukentamassa.
"Lainan todelliset kustannukset on saatava kunnolla näkyviin. Mainonta ei saa olla harhaanjohtavaa. Luotonantajan on myös varmistettava, että tilaaja on liittymän haltija, täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen henkilö", Brax korostaa.
Braxin mielestä pikalainafirmat eivät saisi houkutella ihmisiä ylivelkaantumaan ja elämään yli varojensa.
"Kyse ei ole siitä, että tuote tehtäisiin laittomaksi. Joissakin tilanteessa pikavippi voi olla parempikin vaihtoehto kuin esimerkiksi pankkilaina. Ihmisten tulisi kuitenkin ymmärtää, kuinka kallista rahasta on kysymys", hän huomauttaa.
Braxin mukaan kuluttajien pitäisi voida nykyistä paremmin vertailla eri yritysten tarjoamia pikaluottoja. "Toiminta on saatava oikeudenmukaiseksi ja läpinäkyväksi."
Ministeri kiittää
järkevyydestä
Braxin mielestä kansalaisten jyrkkä suhtautuminen pikalainoihin kertoo siitä, että elämäänsä hyvin hallitsevat ihmiset suhtautuvat palveluun järkevästi.
Hän korostaa kuitenkin, ettei pikaluottoihin liittyviin ongelmiin tulee suhtautua vakavasti.
"Suuri ongelma on, että meillä on kasvava joukko entistä syvemmin syrjäytyviä nuoria. Heidän velkaantumisessaan pikavipeillä on suuri rooli. Jos nuorella on taakkana valtavat velat, elämän aloittaminen voi olla kohtuuttoman vaikeaa", Brax tähdentää.
Braxin mukaan pikalainat ovat myös ruuhkauttaneet käräjäoikeuksia. "Velkomisasioiden määrä kasvanut yli 20 prosenttia.
Pikalainoja pohtiva työryhmä saa työnsä valmiiksi marraskuun loppuun mennessä. "Tämän jälkeen raportti lähtee lausuntokierrokselle. Lakia päästään säätämään keväällä", Brax ennakoi.