Suomen Pankin torstaina julkistama talousennuste ei tarjonnut merkittävästi uutta siihen verrattuna, mitä muut viime aikojen suhdanne-ennusteet ovat esittäneet. Sekä tänä että kahtena seuraavana vuonna talouskasvu olisi noin prosentin suuruista – kovin vaatimatonta siis.
Merkittävää silti on, että taantuman uhka näyttää selätetyltä, ja pientä talouskasvua olisi tiedossa. Ensi ja etenkin seuraavaa vuotta koskevaan ennusteeseen liittyy tosin paljonkin epävarmuutta.
Huomionarvoisinta koko tämän hetken kehityksessä on kuitenkin se, että taloutta ei takavuosien tapaan ole nostamassa viennin elpyminen. Viennin lukemat ovat viime kuukausilta suorastaan ankeat.
Tulli kertoi joitakin päiviä sitten, että Suomen viennin arvo kutistui huhtikuussa 11 prosenttia viime vuodesta. Teollisuuden tilaukset laskivat Tilastokeskuksen mukaan samassa kuussa vuotta aiemmasta kymmenen prosenttia.
Tilastokeskus tarjoaa kuitenkin myös valoisamman lukeman. Bruttokansantuotteen kasvu tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana oli vuotta aiempaan verrattuna 1,6 prosenttia. Pitkän taloustaaperruksen jälkeen lukema on jopa ilahduttava.
Kun viennistä ei edelleenkään saada pönkkää talouskasvulle, tukena ovat kuluttajat. Heidän luottamuksensa tulevaan pitää nyt Suomen taloutta siedettävällä uralla.
Kaikkiaan Suomen Pankki luonnehti talouskasvua vielä hauraaksi. Lujuutta siihen saadaan, jos vientimarkkinat alkavat vetää suomalaisia tuotteita nykyistä vahvemmin.
Suomen viennin perusongelmiin kuuluu tunnetusti se, että täällä tuotetaan runsaasti investointitavaroita. Jos maailmalla vallitsee epävarmuus, investointeja jäädytetään, ja ne laineet tuntuvat Suomen taloudessa. Se on tilanne tällä hetkellä.
Viimeinkin varmistunut kilpailukykysopimus ei muuta maailman investointi-ilmapiiriä. Sen sijaan se vahvistaa hiukan Suomen kilpailukykyä ja luottamusta maan talouden hoitoon.
Sopimuksen merkitystä on vähätelty kyynisyyteen asti. Vaikka sen kokonaisvaikutukset Suomen taloudelle selviävätkin vasta tuonnempana, jokainen järkevä keino on syytä käyttää, jotta talouteen saadaan virettä ja uusien työpaikkojen syntyyn vauhtia.
Kiinnostavanvertailukohdan Suomen Pankin, Tilastokeskuksen ja Tullin luvuille tarjoavat tuoreet tiedot siitä, millaisia pohjoispohjalaisten pienten ja keskisuurten yritysten näkymät ovat. Odotukset ovat selvästi maan keskiarvoa vahvemmat, jopa yllättävän valoisat.
Danske Bankin, Eteran ja Fennian tilaaman tutkimuksen mukaan 67 prosenttia maakunnan pk-yrittäjistä pitää tulevaisuuden näkymiä hyvinä tai erittäin hyvinä. Erityisen merkittävää on, että puolet tutkimukseen vastanneista aikoo palkata lisää työntekijöitä.
Vanhastaan taantuman tai nousun merkit ovat tulleet pohjoisessa esiin myöhemmin kuin etelässä. Nyt ainakin Pohjois-Pohjanmaa näyttää lähtevän nousuun aikaisemmin kuin muu Suomi keskimäärin.
Pääkirjoitus