Poikkeuksellisen syvässä talouslamassa on ollut erityispiirteenä se, että kuluttajien luottamus talouden tilaan on pysynyt vähintäänkin kohtuullisena.
Vaikka maan bruttokansantuote sukelsi viime vuonna historialliset 7,8 prosenttia, kuluttajien optimismi onnistui estämään täydellisen romahduksen. Optimismia on auttanut ennätysmäinen elvytys: hallitus antoi budjettivajeen revetä ja päätti täyttää aukon velalla.
Tilastokeskuksen mittausten mukaan vielä huhtikuussa yli puolet suomalaisista uskoivat talouden kohentuvan. Toukokuussa määrä oli pudonnut alle puoleen. Ilmeisimmät syyt lienevät Kreikan talouskriisin nostattamissa suurissa otsikoissa sekä euroalueen yleisessä epävarmuudessa.
Sen sijaan teollisuus, josta ei ole viimeisen puolentoista vuoden aikana kuulunut juuri mitään positiivista, uskoo parempien aikojen olevan käsillä. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan tilauskanta on elpynyt ja luottamus tulevaan kohentunut siinä samalla. Myönteiset odotukset ovat jo levinneet myös rakentamiseen sekä palvelualan yrityksiin.
Kuluttajien luottamuksen notkahtamiseen saattaa vaikuttaa se, että monella työttömäksi joutuneella 500 päivän ansiosidonnainen työttömyystuki on joko jo loppunut tai sen loppu häämöttää. Ellei näkymää työllistymisestä ole, ei voi olla luottamusta tulevaankaan.
Siksi on hyvä, että yritysten näkymät ovat kirkastuneet. Paluu kasvu-uralle tuo ajan mittaan työpaikkoja. Loputtomasti kokonaiskysyntää ei voi ylläpitää valtion rajulla velkaantumisella. Sen tien pää näkyy jo.
Samalla voi todeta, että hallituksen valinta on osoittautunut oikeaksi. Laman ollessa syvimmillään ei leikattu julkisia menoja. Jotakin sentään opittiin 1990-luvun lamasta.