Suomalaiskuluttajat uskovat yleisesti, että euro nosti tavaroiden ja palvelujen hintoja. Tilastokeskuksen mukaan kansalaisten inflaatioarvio on ollut 2000-luvulla parhaimmillaan yli kaksi prosenttiyksikköä mitattua korkeampi.
Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen kirjoittaa inflaatiomittareiden uskottavuusongelmista Tieto & trendit -lehdessä. Hänen mukaansa kuluttajien vääristyneitä uskomuksia lietsoo muun muassa se, että usein ostetut tavarat ovat kallistuneet muita nopeammin.
-- Euron käyttöönoton jälkeen joidenkin usein ostettavien muutaman euron hintaisten tuotteiden ja palveluiden hinnat nousivat, jolloin mielikuva nopeammasta inflaatiosta levisi koko (kuluttajahinta)indeksiin, Lehtinen kirjoittaa.
Aktuaari Juhani Pekkarinen Tilastokeskuksesta arvelee, että ihmiset kiinnittävät huomiota yksittäiseen kallistuvaan hintaan, mutta kukaan ei muista hintoja, jotka ovat laskeneet. Hänen mukaansa euro on hämännyt kuluttajien hintatietoisuutta. Eurohinnat tuntuvat edelleen pieniltä.
-- Markka-aikaan hintatietoisuus tuli siitä, että automaattisesti osasi verrata hintaa käytettävissä oleviin tuloihin. Vaikka eurohinnat onkin jo paremmin sisäistetty, niitä tuskin kukaan pystyy vieläkään vertaamaan tuloihinsa.
Pekkarisen mukaan tili tuntuu tyhjenevän aiempaa nopeammin yleensä siitä syystä, että rahaa on laitettu menemään enemmän kuin oli tarkoitus.
Kansan uskomukset hämmentävät tilastotieteilijöitä
Lehtinen kirjoittaa, että kansalaisten vääristynyt käsitys hämmentää inflaatiota mittaavan kuluttajahintaindeksin laatijoita. Ongelma on sama kaikkialla Euroopassa. Lehtisen mukaan kuilu kansalaisten uskomusten ja virallisten lukujen välillä on monissa EU-maissa jopa suurempi kuin meillä.
Kuluttajahintaindeksi laaditaan hänen mukaansa tilastotieteen parhailla menetelmillä. Otokset ovat paljon laajempia kuin olisi tarpeen. Pekkarisen mukaan sekaannusta voi aiheuttaa se, että kuluttajahintaindeksi mittaa keskimääräisen, ei siis minkään todellisen kotitalouden inflaatiota.
-- Ihmisten kulutusrakenne voi olla hyvin erilainen, joten monen mielestä hänen kuluttamiensa tavaroiden hinnat ovat nousseet. Se voi olla ihan oikein. Hän muistuttaa, että indeksissä kaikki esimerkiksi ajavat autolla ja käyttävät julkista liikennettä sekä asuvat sekä omistus- että vuokra-asunnossa, vaikka todellisuudessa sellainen ei ole mahdollista.
