Talouden nousun turha odottelu on kerta toisensa jälkeen pettänyt korkojen nousua ennakoivat ekonomistit. Esimerkiksi Irakin sodan päättymisen uskottiin heijastuvan myös korkoihin mutta toisin kävi: korot ovat ennätyksellisen alhaalla, eikä nousun merkkejä näy.
"Sodan loppumisen odotettiin piristävän osakemarkkinoita, mikä olisi väistämättä näkynyt vähän pitempien korkojen nousuna ihan yksinkertaisesti siksi, että rahaa olisi siirtynyt korkosijoituksista osakesijoituksiin. Tämä jäi tapahtumatta eikä sodan päättyminen luonutkaan toiveikkuuden aikaa", sanoo Sammon ekonomisti Lauri Uotila.
Uotila myöntää reilusti, että sodan aikana tehdyt korkovisiot menivät pieleen. Uotilan ennakoima vuoden euriborin nousu 3,5 prosenttiin jäi toteutumatta. Tiistaina vuoden euribor oli 2,222 prosenttia ja kaikki merkit näyttivät siltä, että on vain ajan kysymys, kun Euroopan keskuspankki laskee ohjauskorkoaan.
Vaikka korot eivät kääntyneetkään nousuun, eivät puheet edessä olevasta korkotason noususta ole hiljentyneet, päinvastoin. Esimerkiksi Suomen Pankin johtokunnan jäsen Pentti Hakkarainen varoitti viime viikolla markkinakorkojen noususta 5-8 prosenttiin, mikä nostaisi velallisten lainanhoitokuluja huomattavasti nykyisestä.
Hakkaraisen visio on toki mahdollinen, mutta aikataulu on suurin kysymysmerkki.
"Vauhdikas korkojen nousu edellyttää osakemarkkinoiden reipasta piristymistä, joka on toki mahdollista jossain vaiheessa tätä vuotta. Pidän erittäin mahdollisena sitä, että asuntolainoissa yleisimmin käytettävä 12 kuukauden euribor on vuoden päättyessä ainakin prosenttiyksikön korkeammalla kuin nyt, mutta sittenkin se on vain vähän yli 3 prosenttia", Uotila arvioi.
"Minulla on sellainen käsitys, että olemme korkojen osalta pohjalukemien lähellä ja suunta on jatkossa mieluummin ylöspäin. Ensi vuoden kesään mennessä korot ovat hieman korkeammalla tasolla kuin nyt, mutta maltillisesti. En odota mitään korkopiikkiä", Säästöpankki Optian Oulun konttorin pankinjohtaja Reijo Tiri ennakoi.
Kuluttaja ottaa lainaa,
kun halvalla saa
Tirin mukaan korkovaroitukset tai irtisanomis- ja lomautusuutiset eivät ole suinkaan hillinneet kuluttajien asuntolainan ottohaluja.
"Huonot talousuutiset eivät näy lainatiskillä. Tasainen kysyntä on jatkunut pitkään Oulun alueella on jatkunut. Asuntokaupassa kevät tuo vielä erityisen voimakkaan piikin kysyntään", Tiri sanoo.
Kevään piikki liittyy yleiseen asunnonvaihtokuumeeseen, ei niinkään korkojen alamäkeen. Mutta kun asuntolainan saa erittäin halvalla, on kuluttaja luonnollisesti enemmän kuin tyytyväinen. Pankkien tehtävänä on kuitenkin huolehtia, ettei riemu nouse kattoon.
"Käymme yhdessä asiakkaan kanssa korkoasiaa läpi ja myös sitä, mitä korko voi tulevina vuosina olla. Koronnousulle annetaan myös pelivaraa niin, ettei maksukykyä vedetä tänä päivänä kovin tiukalle. Jos maksuohjelma on nyt tiukka ja laina-aika pitkä, niin voi olla niin, ettei laina koskaan lyhene, jos korot nousevat", Tiri muistuttaa.
Marginaalit nousevat
viitekorkojen myötä
Kiivaassa lainanotossa piilee riskinsä, mutta toisaalta halvat viitekorot ja kiivas kysyntä on ollut kuluttajille mieluinen yhtälö: pankkien marginaalit ja lainannostokulut ovat kutistuneet lähes olemattomiin.
"Luottotappiot voivat jonkun verran lisääntyä, jos korot voimakkaaseen nousuun. Pankkien riskien hallinta on tosin kehittynyt pankkikriisin vuosista. Silloinkin loppujen lopuksi kotitalouksilta tulleet luottotappiot olivat aika pieniä. Suurimmaksi ongelmaksi pankeissa koetaan matalan korkotason aiheuttama kapea korkomarginaali, mikä pitää lainatuotot vähäisiä. Kun euriborit nousevat vähänkin reilummin, niin pankin marginaalitkin lähtevät nousuun. Tältä kannalta olisi mukavaa, jos korkotaso hieman nousisi", Sammon ekonomisti Lauri Uotila sanoo.
"Näyttää siltä, että asiakkaiden maksukyky ja hoitotaso on hyvä tällä hetkellä. Nyt vain toivotaan sitä, että yhteiskunnassa tasainen kehitys jatkuu eikä tule työttömyyttä ja muita ongelmia, jotka tuovat vaikeuksia asiakkaille", esittää Säästöpankki Optian Oulun konttorin pankinjohtaja Reijo Tiri.