Oulu Teleoperaattorit markkinoivat kuluttajille nykyään yhä nopeampia, jopa sadan megatavun laajakaistayhteyksiä. Nopeudeltaan alle yhden megan jäävät kiinteät yhteydet alkavatkin olla katoavaa kansanperinnettä, arvioi viestintämarkkina-asiantuntija Jukka-Pekka Juutinen Viestintävirastosta.
"Mitään tuoretta tutkimusta meillä ei asiasta ole, mutta yhden megan yhteysnopeus tuntuisi olevan kiinteissä laajakaistoissa nykyään yleisin", Juutinen sanoo.
Hänen mielestään tavallinen kuluttaja pärjää pitkälle alle kymmenen megan yhteyksillä. Esimerkiksi sähköpostin luku ja netissä surfaus luonnistuvat yhden megan nopeudella.
Mitä suurempia tiedostoja internetistä ladataan ja mitä enemmän internetin kautta katsotaan esimerkiksi televisiota ja elokuvia, kuunnellaan webbiradiota tai tehdään etätyötä, sitä suuremmaksi kasvaa nopeuden tarve: kahden-kahdeksan megan tai näitä suuremmat yhteysnopeudet voivat olla tarpeen.
Sadan megan yhteys puolestaan "mahdollistaa lähes kaiken, mitä voit kuvitella", Sonera kertoo nettisivuillaan.
Nopeus ei ole aina
sitä mitä luvataan
Kuluttajan kannattaa muistaa, että todellisuudessa yhteys ei ole aina niin nopea kuin sen pitäisi operaattorin lupauksen mukaan olla.
"Markkinoinnissa puhutaan tyypillisesti teoreettisista maksiminopeuksista", Jukka-Pekka Juutinen huomauttaa.
Laajakaistaliittymän todelliseen nopeuteen vaikuttavat muun muassa operaattorin oman verkon tietoliikennekapasiteetti, kuormitus sekä kolmansien osapuolten palvelimien verkkoonliittymisnopeus.
Oman yhteyden todellisen nopeuden voi mitata Viestintäviraston sivuilta (www.ficora.fi) löytyvällä nettimittarilla.
Myös Kuluttajavirastossa on havahduttu siihen, etteivät laajakaistayhteydet ole niin nopeita kuin niiden on mainoksissa tai myyntitilanteessa kehuttu olevan.
Kuluttajaviraston lakimies Miina Ojajärvi kertoo ongelmia ilmenneen erityisesti langattomien laajakaistaliittymien markkinoinnissa. "Mutta myös kiinteissä yhteyksissä todellinen nopeus on ollut usein ihan jotain muuta kuin on luvattu", Ojajärvi sanoo.
Tilanteen korjaamiseksi Kuluttajavirasto on koonnut lainsäädännön vaatimukset linjaukseksi ja toimittanut sen operaattoreille.
Linjauksen mukaan operaattoreiden on annettava todenmukainen kuva kuluttajan käytettävissä olevasta siirtonopeudesta, ja liittymän markkinoinnissa, sopimusehdoissa sekä palvelukuvauksessa on määriteltävä toteutuvan nopeuden vaihteluväli. Vaihteluväli ei kuitenkaan voi olla niin suuri, että sen perusteella asiakas ei voisi koskaan valittaa liittymän hitaudesta.
Markkinoinnissa on myös kerrottava, jos nopeudessa on maantieteellisiä eroja. Myyntitilanteessa myyjän on lisäksi selvitettävä, pystyykö asiakas todella käyttämään hankkimaansa nopeusluokkaa haluamillaan alueilla.
Kuluttajavirasto on lisäksi pyytänyt operaattoreilta selvitykset siitä, miten ne aikovat varmistaa, että niiden markkinointi ja sopimusehdot vastaavat linjauksessa esitettyjä periaatteita. Vastauksia odotellaan parhaillaan.
Virhe pitää hyvittää
kuluttajalle
Jos liittymä ei vastaa sitä, mitä asiakkaalle on suullisesti ja kirjallisesti luvattu, viestintämarkkinalain mukaan kyseessä voi olla virhe, joka teleyrityksen on hyvitettävä. Operaattori voi hyvittää virheen korjaamalla, ja jos se ei onnistu, hinnanalennuksella, vakiohyvityksellä, vahingonkorvauksella tai sopimuksen purkamisella.
"Kuluttajan kannattaa olla ensimmäiseksi yhteydessä operaattoriinsa, jos hän kokee tulleensa harhaanjohdetuksi. Jos yhteistä näkemystä ei löydy, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä kunnalliseen kuluttajaneuvojaan", Miina Ojajärvi opastaa.