Yhä useampi suomalainen ostaa kotimaisia tuotteita, kertoo Suomalaisen työn liiton Taloustutkimuksella teettämä selvitys. Sen mukaan 20 prosenttia suomalaisista on viimeisen vuoden aikana lisännyt tietoisesti kotimaisten tuotteiden ostamista. Vastaavasti vain kaksi prosenttia kertoo karsineensa kotimaisen osuutta ostoskoristaan.
Pikaisella pyrähdyksellä kauppakeskus Zeppelinissä selviää, miksi kotimaisuus on kurssissaan.
"Laadun vuoksi", perustelevat niin ruukkilaiset Anne ja Ahti Häikiö kuin kempeleläiset Anneli Lämsä ja Aili Jussila. Nelikkoa kiinnostaa erityisesti vaatteiden, mutta myös ruuan kotimaisuus.
Anne Häikiö paljastaa siippansa silloin tällöin hairahtuneen ostamaan suomalaisen sijaan ulkomaista, "kun on niin halvalla saanut". "Ja pettymyksiä on tullut", Ahti Häikiö myöntää. "Esimerkiksi ulkomaisten jalkineiden pohja on talvipakkasilla saattanut napsahtaa poikki."
Häikiöiden mielestä suomalaisesta tuotteesta kannattaa maksaa muualla tehtyä enemmän. "Varsinkin, jos ei ole shoppailija luonnoltaan!" Anne Häikiö naurahtaa.
Ahti Häikiö luottaa, että suomalaista suosimalla pystyy myös "aivan varmasti" edistämään kotimaista työllisyyttä sekä vauhdittamaan talouskasvua.
"Totta kai tulee suosittua suomalaista, että jäisivät eurot kotimaahan", Anneli Lämsä sanoo.
Lämsä on tullut lastensa Suvi Luttisen, Janne Hiltusen sekä Katri Lämsän kanssa myymään jälkikasvun vanhoja vaatteita, leluja ja kirjoja Zeppelinin käytävän kirpputorille syyslomaviikon alkajaisiksi. "Erityisesti lastenvaatteista hoksaa jo heti ensimmäisen pesun jälkeen, mistä ne ovat kotoisin", Anneli Lämsä huomauttaa.
Kotimaisen kannalle Lämsä kertoo siirtyneensä myös työvoimakysymysten vuoksi. "Ulkomaisissa vaatteissa on alkanut arveluttaa, onko niiden valmistuksessa käytetty lapsityövoimaa."
Leluja ja kirjoja lastenlapsilleen etsivä Aili Jussila kertoo hänkin suosivansa yleensä suomalaista. "Kotimaisia leluja vain ei oikein tahdo löytää", Jussila harmittelee.
Vastaisku
Kiina-ilmiölle
"Kuluttajat haluavat laadukasta tavaraa ja he myös haluavat olla työllistämässä suomalaisia", tulkitsee Suomalaisen työn liiton tutkimuspäällikkö Sami Tuurna syyskuussa tehtyä tutkimusta. "Ihmiset tiedostavat, mikä merkitys asioilla on."
Suomalaisen työn liitto selvittää säännöllisesti kuluttajien ostokäyttäytymistä. Viime keväänä julkistetun Risc monitor 2004:n mukaan noin 80 prosenttia kuluttajista pitää suomalaisia tuotteita ulkomaisia parempina. Tuurnan mukaan kuluttajien mielipiteissä kuvastuu ajan henki: "Kotimaisuuden kannattaminen on ollut nousussa viime vuodet."
Takavuosiin verrattuna Suomessa eletään nyt "hurjan globaaleilla markkinoilla", ja esimerkiksi Kiina-ilmiö eli työn karkaaminen halvempien kustannusten maihin pomppaa suomalaisten silmille tuon tuosta.
Tuotteiden valmistusmaan jäljittäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa, Tuurna myöntää. Monet tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan nykyään vaiheittain useassa eri maassa. Alkuperämerkinnät ovat nekin perustuneet EU:n alueella vapaaehtoisuuteen siitä lähtien, kun alkuperän merkitsemispakko poistui 1992.
Tuurnan mukaan suomalaiset yritykset voisivat korostaa kotimaisuuttaan nykyistä näkyvämmin.
Suomalaisen työn liitto pyrkii osaltaan edistämään suomalaisen työn asemaa. Se myöntää Avainlippu-alkuperämerkin käyttöoikeuksia suomalaisille tuotteille ja palveluille, joiden kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia.
Tällä haavaa Avainlipun määräaikainen käyttöoikeus on noin tuhannella yrityksellä lähes 2 000 tuotteessa, tuoteryhmässä tai palvelussa.