Energiateollisuus aikoo siirtää voimalaitosten kiinteistöveron korotuksen kuluttajien sähkölaskuihin. Veron nosto 1,4 prosentista 2,5 prosenttiin ensi vuonna tuo verotulojen tasausperusteiden kanssa voimalakunnille noin 17 miljoonan euron lisätulot.
Monelle pohjoissuomalaiselle kunnalle verotulon lisäys on merkittävä. Yli-Iin kunnanjohtaja Rauni Nokela tähdentää, ettei runsaan miljoonan euron potista ole kuitenkaan syytä riehaantua: rahat uppoavat helposti normaaleihin menoihin.
"Toivoimme veron nostoa 3,5 prosenttiin, mutta hyvä näinkin. Kymmenien vuosien taistelu oikeudenmukaisista korvauksista näyttää olevan ohi ainakin toistaiseksi. On jo korkea aika saada kuntiin jotain korvausta voimantuoton aiheuttamista haitoista, muun muassa vesistöjen säännöstelystä."
Nokela ihmettelee energia-teollisuuden voimakasta reagointia, sille niiden taseissa kyseessä on pikkuraha. "Vesivoiman tuottajat saavat valtiolta ilmaiseksi päästöoikeuksia, joilla voivat käydä kauppaa. Vesivoima on todella arvokasta säätövoimaa", Nokela muistuttaa.
Ympäristötyöt harkintaan
Energiateollisuus ry:n sähköntuotantotoimialan johtaja Jukka Leskelä yhtyy Kemijoki Oy:n toimitusjohtajan Aimo Takalan lausuntoon, jonka mukaan veron korotuksen maksavat viime kädessä kuluttajat.
Korotuksen suuruudesta tuottajat eivät vielä ole esittäneet laskelmia.
"Lasku menee ilman muuta kuluttajille. Suurempi vaikutus voi kuitenkin olla sillä, että yhtiöt alkavat miettiä tähän saakka vapaaehtoisesti tekemiään kunnostustöitä uudelleen. Siinä voidaan menettää paljon EU-rahaakin ja tietenkin työtä", Leskelä varoittaa.
Leskelän mukaan energian tuottajat vastustavat vain veron korotusta, eivät verotulojen nykyisen hyödyn ohjaamista kunnille.
Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi harmittelee pienen verolisän sotkemista kuntien ja voimayhtiöiden hyviin, jokivarsien ympäristöä kohentaneisiin yhteistyöhankkeisiin.
Laitokset eivät tarjoa työpaikkoja
"Oulujoella neuvotellaan lähiaikana Fortumin kanssa siitä, miten kunnostusta jatketaan. En myöskään usko, että veron korotuksen takia jää toteutumatta uusia vesivoimahankkeita. Nythän on esitetty, että seuraavien kymmenen vuoden aikana mahdollisesti rakennettavia voimalaitoksia verotetaan vanhan prosentin mukaan", Juujärvi muistuttaa.
Kuntien kannalta uudistuksessa on ratkaisevan tärkeää, että voimaloiden kiinteistöveroa ei jatkossa lasketa mukaan verotuloihin perustuvana valtionosuuksien tasaukseen.
Nykyisin voimalaitoksista saatu verohyöty katoaa tasauksessa kokonaan. Tuloja ei voimalaitoksista saada monessa kunnassa enää edes palkkaverojen kautta, sillä laitoksia ohjataan ja huolletaan muualta.