Yksityinen kuluttaja tuntee itsensä heikoksi, jos riita-asiassa vastapuolena on vaikkapa iso pankki tai vakuutusyhtiö. Harva uskaltaa lähteä peräämään oikeuksiaan käräjäsaleihin, sillä pahimmassa tapauksessa omien tappioiden lisäksi joutuu korvaamaan vielä vastapuolenkin oikeudenkäyntikulut.
Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, jos omaan asiaan löytyy yleisesti kiinnostava näkökulma. Tällöin kuluttajalla voi olla mahdollisuus saada apua kuluttaja-asiamieheltä eli käytännössä Kuluttajavirastossa työskentelevältä varatuomari Jari Suurlalta.
Suurla on viiden vuoden ajan avustanut kuluttajia riita-asioiden oikeudenkäynneissä.
"Avustustoiminnan ydinajatus on, että haetaan tuomioistuimen kannanottoa lainsäädännön sisällöstä epäselvissä tilanteissa", Suurla sanoo.
Hän korostaa useaan otteeseen, että yksityisen kuluttajan asialla on oltava ulottuvuutta muihin vastaaviin tilanteisiin. Sitä vastoin jutun rahallinen arvo tai kuluttajan taloudellinen tilanne eivät ole ratkaisevia.
"Yksittäisessä jutussa saattaa olla kyse vaikka muutamasta kymmenestä eurosta, mutta samankaltaisia tapauksia saattaa olla vireillä jopa useita tuhansia. Meillä ei myöskään ole sosiaalista harkintaa siitä, keiden juttuja lähdetään viemään eteenpäin", Suurla sanoo.
Yksittäistä remonttiriitaa ei kuluttaja-asiamies lähde oikeudessa ajamaan, ellei kyseessä ole niin kaikesta lainsäädännöstä piittaamaton yrittäjä, että tälle halutaan tuomio oikeudessa.
Esimerkkinä yleisen edun kannalta merkittävistä asioista Suurla mainitsee pankin tai vakuutusyhtiön käyttämän sopimusehdon, jonka soveltamisessa haetaan tuomioistuimen ennakkoratkaisu lain tulkintaan.
Myös mm. vuokra-asuntojen välitys sekä auto- ja rengaskauppa ovat työllistäneet Suurlaa.
Ensin etsitään sovintoratkaisua
Tällä hetkellä Suurlalla on vireillä parikymmentä juttua. Hän arvioi, että jossain vaiheessa hänen pöydälleen ilmestyvät myös ensimmäiset autoverotusta ja vaihtoauton hinnanalennusta koskevat asiat.
"Suurin osa asioista pitäisi ensin käsitellä kunnallisen kuluttajaneuvojan kanssa, joka pyrkii antamaan sovintoratkaisun", Suurla sanoo.
Jos sopuun ei päästä, kuluttaja voi viedä asiaansa eteenpäin mm. kuluttajavalituslautakuntaan, Kuluttajien vakuutustoimistoon tai pankkialan asiakasneuvontatoimistoon.
"Ellei vastapuolena oleva yhtiö noudata näiden antamia päätöksiä, kuluttaja ottaa yleensä yhteyttä meihin. Muun muassa autoveroasioista tiedetään jo nyt, että niitä on tällä hetkellä hyvin paljon kuluttajaneuvojilla", Suurla sanoo.
Joissakin tapauksissa kuluttaja-asiamies voi ottaa itse jonkun asian ajettavakseen esimerkiksi virastoon tulleiden kyselyjen perusteella.
"Kysymme, onko ihmisillä halukkuutta viedä asiaa eteenpäin ja yleensä kyselyymme on vastattu myöntävästi. Meidän kantamme tässäkin ratkaisee asian yleinen kiinnostavuus", Suurla sanoo.
Kuluttaja-asiamies ei peri avustuksestaan palkkiota. Oikeudenkäynteihin liittyy kuitenkin riski, että kuluttaja häviää. Yleensä hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan vastapuolenkin oikeudenkäynnin ja kulut voivat olla useita tuhansia euroja.
"Me voimme myös taata kuluttajalle sellaisen oikeudenkäynnin, ettei hänelle tule minkäänlaisia kustannuksia kävi jutussa miten tahansa", Suurla kertoo.
Tasapainoa oikeussaliin
Suurlan mukaan kuluttaja-asiamiehellä on viime aikoina käynyt oikeudessa hyvin. Kaksi kolmasosaa jutuista on voitettu ja yksi kolmasosa on hävitty.
Kaiken kaikkiaan oikeuden kokonaisprosessi kestää neuvottelu- ja valitusvaiheineen jopa useita vuosia.
"Keskimäärin jutut kyllä etenevät nopeammin ja joissakin tapauksissa saadaan päätös jo muutamassa kuukaudessa", Suurla huomauttaa.
Aivan ketä tahansa vastaan kuluttaja-asiamies ei lähde käräjöimään. Yksittäisen kuluttajan vastapuolena olevaa pienyrittäjää vastaan ei käynnistetä kuluttajaviraston koneistoa eikä myöskään toista kuluttajaa vastaan.
"Tällä toiminnalla tasapainotetaan tilannetta, jossa kuluttajan vastapuolena on pankki tai vakuutusyhtiö. Niiden voimavarat oikeudenkäyntiin ovat huomattavat ja niiden liiketoimintaan suhteutettuna oikeudenkäynti on pieni juttu toisin kuin yksityisen ihmisen", Suurla sanoo.
Hän huomauttaa, että jo pelkästään tietoisuus kuluttaja-asiamiehen mahdollisuudesta puuttua asioihin lisää elinkeinonharjoittajien sovintohalukkuutta.
"Kun vastapuolikin tietää, että me lähdemme tosissaan hakemaan ennakkoratkaisua, se tasoittaa tilannetta ihan eri tavalla", Suurla sanoo.