Kuntaliiton maanantaina julkistama terveysmenovertailu kertoo, että suurista kaupungeista terveydenhuollon kustannukset ovat kovimmat Helsingissä, 1855 euroa asukasta kohti, Vantaalla (1747e) ja Oulussa (1745 e).
"Erikoissairaanhoidon ostaminen nostaa menoja eniten, vaikka maksuja on yritetty hillitä sopimusohjauksella. Meillä sairaanhoitopiiriltä joudutaan ostamaan erikoispalveluita enemmän kuin muualla, kun erikoislääkäreitä ei ole omasta takaa. Toisissa kaupungeissa, kun palveluita ostetaan myös yksityisiltä, kilpailu pitää hinnat maltillisempina", Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen terveysjohtaja Keijo Koski luettelee syitä erikoissairaanhoidon kalleuteen.
Oululaisten hampaisiin kuluu rahaa
Toisaalta Oulussa on myös palanut paljon rahaa suun terveydenhuoltoon, hoitotakuun edellyttämään jonojen purkamiseen ja vanhusten kotipalveluihin.
Kosken mukaan hyvät julkiset erikoishammashoidon palvelut ovat jopa saaneet potilaita siirtymään yksityiseltä puolelta julkiselle, mikä lisää kustannuksia entisestään.
Keskisuurten kaupunkien joukossa Kemi ja Rovaniemi nousevat kalleimmaksi ja toiseksi kalleimmaksi terveysmenojen vertailussa.
Ikävakioidut menot olivat Kemissä viime vuonna 1 880 euroa asukasta kohti ja Rovaniemellä
1 833 euroa asukasta kohti.
Kemin korkeita menoja selittävät kaupungin korkea sairastavuus ja suuri toimeentulotulotuen saajien määrä.
Rovaniemen sosiaali- ja terveysjohtaja Auvo Kilpeläisen mukaan korkeat kustannukset selittyvät palveluiden, erityisesti vanhustenhoidon, laitosvaltaisuudella.
"Kaiken aikaa rakenteiden muuttamiseksi tehdään töitä, mutta iso laiva kääntyy hitaasti. Myös palveluiden saantikriteerit esimerkiksi vanhusten palveluasumiseen pääsyn osalta ovat väljemmät kuin monissa muissa kaupungeissa ja niitä pitäisi tarkistaa."
Kainuussa niukkuudesta tuli hyve
Kilpeläinen muistuttaa myös, että tarvevakioituna eli asukkaiden palvelutarpeeseen suhteutettuna Rovaniemen terveysmenot ovat vain keskiluokkaa.
Keskisuurten kaupunkien sarjassa kolmanneksi yksi edullisimpien terveyspalveluiden tuottajista oli vuoden 2005 alusta toiminut Kainuun maakunnan kuntayhtymä. "Kun rahaa on oikeasti vähän, on löydettävä ne tehokkaimmat toimintamuodot", kuntayhtymän sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen tiivistää.
Tahatonta säästöä on syntynyt siitä, että lääkäripulassa vastaanottoja on jouduttu keskittämään. Pääkkönen kuitenkin vakuuttaa, että laadusta ei ole jouduttu tinkimään.
Selvityksen mukaan Kainuun sosiaalipalveluiden tuotanto ei ole ollut yhtä tehokasta kuin terveyspalveluiden.
Suurista kaupungeista edullisin terveyden tuottaja oli Lahti.
Psykiatriaan euroja vähemmän
Selvityksen mukaan kaupunkien satsaus psykiatriseen erikoissairaanhoitoon on euroilla mitattuna vähentynyt, kun palkka- ja hintatason kehitys otetaan huomioon.
Terveysmenovertailussa on otettu huomioon lisätyt terveysmenot eli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avo- ja laitoshoidon menot, osa sosiaalitoimen kotipalvelusta sekä sosiaalitoimen ympärivuorokautinen hoito, kuten vanhainkodit ja tehostettu palveluasuminen.
Ikävakioinnilla on pyritty häivyttämään kuntien erilaisten väestörakenteiden vaikutukset terveysmenoihin.