Entiset jokapaikanhöylät kulttuurisihteerit tuntuvat olevan katoava luonnonvara. Yhä useammassa kunnasta virkaa ei ole ollenkaan tai sitten kulttuurisihteeri hoitaa myös nuoriso-, vapaa-aika-, liikunta- tai raittiussihteerin tehtäviä.
Kulttuurisihteerikadosta kertovat myös tilastot. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1992 kulttuurisihteerin virkoja oli kunnissa 207, vuoteen 1999 mennessä määrä oli vähentynyt 128:aan.
Viimeisin tilastotieto on loppuvuodelta 2001, jolloin puhtaasti kulttuurisihteerin virkanimikkeellä työskenteli kunnissa enää 93 henkilöä.
Kuntaliiton teettämän tutkimuksen mukaan erityisesti alle 15 000 asukkaan kunnissa kulttuurisihteerin virka lakkautettiin 1990-luvun aikana noin joka toisessa.
Pohjois-Pohjanmaan 40 kunnasta vain seitsemässä kulttuuritoimessa työskentelee päätoiminen viranhaltija.
59 prosentissa kunnista kulttuuripalveluista huolehtii yhdistelmäviranhaltija. Eniten kunnissa on kulttuuri-nuorisosihteereitä sekä kirjasto-kulttuurisihteereitä, kertoo puolestaan Pohjois-Pohjanmaan kulttuuribarometri.
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n toiminnanjohtaja Kirsi Herala vahvistaa, ettei kulttuurisihteerejä enää kovinkaan monessa kunnassa ole. Syynä on vuonna 1993 voimaan tullut opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki, jossa kaikki valtionosuusasiat koottiin erillislaeista rahoituslakiin.
Siihen saakka kulttuurisihteereidenkin virkoihin oli osoitettu korvamerkittyä valtion rahaa. Kun valtionosuudet loppuivat ja samaan aikaan iski päälle myös lama, loppui myös virkojen täyttäminen, toteaa Herala.
Oulun läänin taidetoimikunnan pääsihteeri Ulla Kuukasjärvi on Heralan kanssa samaa mieltä, lama-aika vei kulttuurisihteerit ja toi tilalle yhdistelmävirat.
"Kunnilla on lakiin perustuva velvollisuus, että niillä on kulttuuristakin vastaava työntekijä. Valitettavasti kuntien taloudellinen tilanne on vienyt yhdistelmävirkojen perustamiseen. Niinpä esimerkiksi nuorisopuolen koulutuksen saanut joutuu vastaamaan kulttuurista. Toki parhaalla osaamisella he työtä tekevät ja useat ovat hankkineet itselleen myöhemmin kulttuurista koulutusta."
Kuukasjärven mukaan tilanne on samanlainen ympäri Suomea.
"Kunnissa perustetaan aivan liian paljon siihen mummoenergiaan. Siihen, että kyllä vapaaehtoistyöllä kulttuuriasiat tulee hoidettua."
Kulttuurialalla lyötävä hynttyyt yhteen
Vaikka kulttuurisihteerit ovatkin kunnista vähenneet, ei tarvitse pelätä, että kulttuurikin kunnista katoaisi, rauhoittaa erityisasiantuntija Maisa Lovio Kuntaliitosta. Päin vastoin, ainakin puhetasolla kulttuurin arvostus on kunnissa viime aikoina vahvistunut.
Kulttuuri tunnustetaan kunnissa vetovoimatekijäksi, jolla on suuri merkitys muun muassa yritysten sijaintipäätöksille. Lisäksi kulttuuriala luo kuntaan työpaikkoja ja tapahtumat tuovat matkailijoita ja sitä kautta euroja.
"Ei pidä katsoa yksinomaan sitä, että virat katoavat. Kulttuurin arvo kyllä ymmärretään kunnissa. Tosiasia kuitenkin on, että osa kunnista on yhä todella tiukoilla ja silloin resurssit kuluvat sosiaali- ja terveyspalveluihin ja muihin lakisääteisiin velvoitteisiin. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin karsia jostain, jota ei ole ihan pakko järjestää."
Lovion mukaan kulttuurialalla voimavarojen yhdistäminen olisi nyt suotavaa.
Ensimmäisenä kannattaisi kehittää toiminnasta sektorirajat ylittävää, niin että se kattaisi esimerkiksi koko sivistystoimen. Kulttuurisihteeri voisi, jos kunnalla virkaan resursseja on, toimia koordinaattorina ja tiedottajana.
Hyviä malleja jo olemassa olevasta yhteistyöstä kunnallisten toimijoiden kanssa ovat kirjastot sekä kansalaisopistot.
Seuraavassa vaiheessa pitää ryhtyä seudulliseen yhteistyöhön, kertoo Lovio.
"Jos vaikka neljäkin kuntaa laittavat voimavaransa yhteen, on jo paljon enemmän resursseja toimia. Tilaaja-tuottaja -malli on hyväksi havaittu ja erilaisten kulttuuriproduktioiden hankkiminen ostopalveluina on tuolloin mahdollista."
Kaiken kaikkiaan Lovion mielestä täytyisi kehitellä kolmikantamalli, jossa kolmannen sektorin toimijat sekä kulttuuriyrittäjät toimisivat yhteistyössä kunnan kanssa. Tähän suuntaan ollaan jo menossakin, vakuuttaa Lovio.
Kulttuuripuolen kenttä on kovasti muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana lähinnä Euroopan unionin myötä, toteaa myös Ulla Kuukasjärvi.
Kuntiin on tullut EU-rakennerahastojen mahdollistamien projektien myötä yhä enemmän muitakin kulttuuritoimijoita kuin kulttuurisihteerit. Joissain projekteissa kunnan työntekijä on mukana voimakkaasti, toiset toimivat hyvinkin itsenäisesti.
Kuukasjärven mukaan kulttuurin kentän laajeneminen näkyy myös taidetoimikunnan työskentelyssä. Aikaisemmin luonnollisia yhteistyökumppaneita olivat kunnat. Nyt niiden rinnalle ovat tulleet myös eri EU-projektien hankkeiden vetäjät.