Kulttuurista tehdään muutamassa vuodessa aito vientituote. Viennin arvo kasvaa ainakin kolminkertaiseksi, luovat toimialat vahvistavat elinkeinorakennetta sekä työllisyyttä. Kulttuuri muokkaa vahvasti Suomi-kuvaa ja brändiä maailmalla.
Tällainen visio on muhinut paraatikortteleissa, sillä valtiomahti pitää vahvasti perää suomalaisessa kulttuuriviennissä. Opetusministeriö, työvoima- ja elinkeinoministeriö sekä ulkoasiainministeriö paaluttivat strategian vuosi sitten keväällä. Nyt sitä toteutetaan ja kulttuurivienti on valtion budjetissa oma erillismäärärahansa.
"Suomen menestykset esimerkiksi musiikin alueella viittaavat siihen, että tämä tavoite ei ole epärealistinen. Mikäli tässä onnistutaan, useiden vuosikymmenten panostukset muun muassa nuorten musiikkikasvatukseen voidaan nähdä investointina, josta nyt ryhdytään saamaan tuottoa", kirjasi valtiovarainministeriön valtiosihteeri Velipekka Nummikoski opetusministeriön raporttiin.
Toimitusjohtaja Mikko Kalhama näkee ajattelun jalostuneen kymmenessä vuodessa Englannista melkein sellaisenaan kopioidusta Margaret Thatcherin hallituksen agendasta. Se vannoi kulttuuriteollisuuden nimeen.
Kalhaman johtama Design Forum Finland on yksi tiedotuskeskuksista tai promootio-organisaatioista, joka on saanut tukea. Hän on myös kokonaisuuteen kuuluvan Luotu (Luova tulevaisuus) -hankkeen johtoryhmässä. Tavoitteena on rakentaa maailman toimivin pk-sektori hyödyntämään luovia aloja ja monialaista osaamista.
Markkina-alue liian pieni
Mikko Kalhama ei näe kulttuuria pelkästään osana suomalaista identiteettiä. Hän puhuu sen tekijöilleen antamasta elinkeinosta sekä mahdollisuudesta tehdä omaa juttuaan täysipainoisesti. Kulttuurin kenttä on tervehtinyt ponnistusta suurella ilolla.
"Vientiponnistelut ovat tärkeä osa, koska Suomi on kovin pieni markkina-alue kulttuurin alueella," Kalhama tähdentää.
"Täällä pystyy kulttuuria ja produktioita eri muodoissaan myymään ja jalostamaan tiettyyn rajaan asti, mutta kyllä ne rajat tulevat aika nopeasti vastaan."
Musex (Music Export Finland) toteuttaa yhdessä tiedotuskeskus Fimicin kanssa musiikin kulttuurivientistrategiaa. Se on alusta lähtien ollut mukana opetusministeriön koordinoimassa kulttuuriviennin tukiverkossa, joka koetaan erinomaiseksi keskustelukentäksi ja best practise
-tiedon ja -taidon foorumiksi.
"Ehdottomasti tällaista tarvitaan, ettei jokainen omalla tahollaan sitten kamppaile samankaltaisten haasteiden kanssa," vakuuttaa markkinointi- ja viestintäpäällikkö Marileea Järnefelt.
"Hirveän nopeastihan tässä on saavutettu tuloksia. Musexin piikkiin ei tosin voi laittaa sitä, että viennin määrä on moninkertaistunut perustamisvuodesta. Se on tällä hetkellä reilut 26 miljoonaa euroa ja silloin käytännössä ei vientiä varmaan ollut lainkaan."
Järnefelt kertoo hämmästyneensä tukiverkon viime kokouksessa kuinka paljon esimerkiksi sirkus ja tanssi ovat saaneet asioita käyntiin sekä kuinka paljon suomalaiset esiintyvät muillakin foorumeilla. Tanssi esimerkiksi on noussut vahvasti ja siinä hän näkee Tero Saarinen Companyn toimineen erinomaisena edelläkävijänä.
Raha on ollut viisasta
Kulttuurivientirahoituksen turvin Design Forum Finlandissa tehty työ on Mikko Kalhaman mukaan palvellut erinomaisesti toimialaa. Viime keväänä se toteutti kolme suurta kansainvälistä projektia Berliinissä, Pariisissa sekä New Yorkissa. Avustuksen rooli oli merkittävä.
"Ilman niitä rahoja olisimme joutuneet luopumaan monista asioista ja mittakaava olisi kärsinyt", Kalhama kiittää. "Olemme saaneet paljon hyvää huomiota suomalaisille toimijoille, suomalaiselle muotoilulle ylipäätään ja myös paljon uusia mahdollisuuksia näille ihmisille."
Musiikki on saanut tänä vuonna suurimman yksittäisen vientituen ja Järnefelt sanoo sillä saadun todella paljon aikaiseksi. Hän muistuttaa heidän takanaan olevan koko suomalaisen musiikkialan Gramexista ÄKT:hen sekä lähes 300 yritystä, joiden oma panos on myös merkittävä.
"Viime toukokuussa Japanissa oli yksi meidän iso vuosittainen hanke, jossa oli tänä vuonna Petteri Sariola ja Oddarrang, viime vuonna Five Corners Quintet", Järnefelt muistuttaa.
"Tietysti populaarimusiikki on aina tämä kärki, sillä herätetään huomiota ja tällä hetkellä se vetää hyvin. Mutta Five Corners esimerkiksi on myynyt Japanissa 20 000 levyä."