Pori Jazzin festivaalijohtajasta Alpo Suhosesta on vaarallista unohtaa, mikä kulttuurituote on. Se on hänen mielestään tunnetila, ei pääsylippuraha.
"Tämän ristiriidan ymmärtäminen ja näiden asioiden koossapitäminen on ollut vaikeaa. Taide on esittämistä ja talous taloutta", Suhonen sanoi Oulun eteläisen aluekeskuksen kulttuuriverkoston Akut latinkiin! -seminaarissa Ylivieskassa torstaina.
"Kulttuuri on elämyksiä ja kokemuksia, ei polkupyöriä ja näkkileipää. Talousmies näkee elämyksen materiana", sanoi Suhonen, joka on tunnettu myös ensimmäisenä suomalaisena NHL-joukkueen päävalmentajana ja Turun kaupunginteatterin johtajana.
Alpo Suhonen tarkasteli kulttuuritapahtumien merkitystä alueiden kehittämisessä ja kertoi Porin jazz-festivaalien kehittymisestä muutaman lyseolaispojan harrastuksesta tapahtumaksi, joka on elimellinen osa Porin kaupungin taloutta.
Kolmansien jazzien koko kassa oli hänen mukaansa vielä muovikassissa, joka joutui hukkaankin, mutta löytyi lopulta romujen seasta. Nyt tapahtuma tuo rahaa Porin kaupunkiin 11-12 miljoonaa euroa vuosittain.
Tuottaja
tarpeen aina
Silti Porin kaupunkikin olisi Suhosen mielestä palkattava kulttuurintuottajia tekemään edellytyksiä sisällöille. "Kulttuuri tarvitsee aina tuekseen tuottajan, ja siihen on vielä pitkä matka", hän sanoi.
Pori Jazz on Suhosen mukaan tänä päivänä organisaatio, johon voidaan liittää pitkä lista erilaisia etuliitteitä: palvelu, kulttuuri, matkailu, musiikki, liiketoiminta, tuotanto, hallinto, tiedotus ja koulutus.
"Sisältö, musiikki, sen pitää yllä ja sen ympärillä on mieletön määrä ulottuvuuksia, jotka lävistävät kaiken, sellaisenkin minkä vähiten ajatellaan kuuluvan kulttuuriin. Sisältö on oleellista ja siitä on tullut elinkeino ja osa poliittista elämää."
Kulttuuri elinkeinona on Suhosen mukaan hyvin voimakkaasti kasvava alue. Hän ennusti monipuolista kulttuurin, viihteen ja palveluelinkeinojen nousua, koska nämä synnyttävät toisiaan suoraan ja välillisesti.
"Kun mennään konserttiin, ostetaan kengät, käydään kampaajalla, parkkeerataan auto ja mennään illalliselle ravintolaan. Kulttuuri synnyttää erilaisia palveluja, elinkeinoja ja työpaikkoja."
Maaseudulle oma kulttuuripolitiikka
Maaseutukulttuurin professorin - ainoa laatuaan - Kari Ilmosen mielestä maaseutu tarvitsisi oman kulttuuripolitiikan kansallisen kulttuuripolitiikan lisäksi. Hän ja hänen edustamansa Chydenius-Instituutti on tutkinut paljon maaseutukulttuuria .
Hän näki maaseutukulttuurit sosiaalisena, henkisenä ja taloudellisena pääomana, jotka voivat olla keskinäisessä vuorovaikutuksessa.
Ilmosen mielestä maaseudullakin sosiaalinen todellisuus on tullut moniarvoisemmaksi ja kulttuurisesti notkeammaksi kuin mitä vanhat, luutuneet myytit antavat ymmärtää.
"Maaseudun ihmisiltä kysyttäessä heidän omakohtainen suhtautumisensa esimerkiksi maahanmuuttajiin on ratkaisevasti myönteisempää kuin mitä myyttisellä tasolla arvellaan."
Kansankulttuurit ovat Ilmosen mukaan sosiaalista, henkistä ja taloudellista pääomaa. "Pitää arvostaa myös laajempien massojen kulttuuria. Kansankulttuurissa kaikilla on oikeus luovuuteen. Kulttuuripolitiikassa sen asema on kuitenkin heikko."
Kansanmusiikin, käsityön, ite-taiteen ja kansanparannuksen lisäksi Ilmonen lukee kansankulttuuriksi elämäntarinakirjoittamisen ja kansankulttuurin rakentajiksi kevyen musiikin lauluntekijät.
Kulttuurimaiseman hoito vaikuttaa Kari Ilmosen mukaan identiteettiin, kotiseututietoisuuteen ja sitä voidaan hyödyntää myös elinkeinotoiminnassa. Kulttuuriympäristöjen hoidossa ja suojelussa ikääntyvä väestö on hänen mukaansa tärkeä voimavara.
Maaseudun kulttuuritapahtumien toimintaedellytyksiä ja vaikuttavuutta on tutkittu ja tutkitaan Chydenius-Instituutissa Tutkimus on tärkeää muun muassa koulutuksen kannalta.
Menestystarinat
nostettava esiin
Kari Ilmosen mielestä maaseudun ei kannata pitäytyä vain ruikutustarinoissa, vaan on nostettava esille myös menestystarinoita. "Tiedetään, että rakenteellisesti ei hyvältä näytä, mutta tarvitaan myös esikuvia, jollaisia on tehty muun muassa Sotkamosta."
Maaseudun kulttuuripolitiikoissa Ilmonen piti tärkeänä kolmatta sektoria. "Moni tänä päivänä tärkeä kulttuuritapahtuma on ollut alunperin yhdistyksen järjestämä."
Julkisella sektorilla pitäisi Ilmosen mielestä pitää huolta kulttuurin demokratisoinnista. "Tuki on nyt suuntautunut korkeakulttuuriin ja keskittynyt kasvukeskuksiin."
"EU:n rakennerahastot ovat rakentaneet uudenlaisen tukijärjestelmä, ja se on ollut maaseudulle hyväksi."
"Kulttuuriyrittäjyys on yksi mahdollisuus, ja sitä pitää kannusta, mutta maaseutukulttuuria ei pidä jättää vain markkinoiden vietäväksi."