Keväisin julkaistaan harraste- ja elämäntaitokirjoja. Käytännöllisten oppaiden rinnalla ilmestyy tunteiden filosofiaa sekä teoksia taiteen voimasta ja ihmisyydestä.
Tämän kevään tietoteoksissa ovat vahvasti esillä kirjallisuuden perusaiheet rakkaus, synti ja kuolema. Esimerkiksi kirja Sinä kuolet käsittelee pelottavaa aihetta kaihtelematta lähietäisyydeltä ja tosiseikat tunnustaen.
Maapallo kutistuu ja uutta tilaa on etsittävä tajunnan sisäavaruudesta. Kirjat ovat teitä ja risteyksiä, joissa salattu kohtaa julkisen, runoilija Einsteinin ja Pudasjärven ja Irakin välimatka voi olla otaksuttua lyhyempi.
Sota on suomalaisen kauno- ja tietokirjallisuuden vakioaihe. Edelleen sitä tarkastellaan historian- ja politiikantutkimuksen keinoin tai omakohtaisten muistojen kautta, mutta siihen ei suhtauduta vain menneisyyteen sijoittuvana tapahtumasarjana. Nyt ilmestyvä lottakuvan syntyä valottava teos Myytti ja kokemus purkaa totuttuja käsityksiä ja tarjoaa uudenlaisen näkökulman sota-ajan kulttuurisiin seurauksiin.
Eivät ainoastaan aatteet ja aikakaudet vaan myös lajit risteytyvät. Runoilija Tomi Kontio selvittelee miehen ja naisen kielellistä vuorovaikutusta teoksessa Miten puhua miehelle, teatteripersoona Jussi Parviainen pohtii dramaturgian filosofiaa teoksessa Hybris, suomussalmelainen Myllylahti-kustantamo julkaisee Raimo Jokisalmen kirjan Jokijärven rannalta, jossa Kalle Päätalon romaanihenkilöiden esikuvat kertovat rooleistaan Iijoki-sarjan avulla.
Niksi- ja nikkarointioppaita tarvitaan, mutta ehkä tärkeämpää on oppia toisin näkemisen taitoa. Keväinen tietokirjallisuus antaa siihen virikkeitä.
Käännöskirjallisuuden helmiä on ranskalaisfilosofi Roger-Pol Droitin arkifilosofisia kysymyksiä tutkiskeleva Esineiden luonto, joka väittää, että klemmari on eettisyyden symboli, avainnippu puhuu rakkaudesta ja pesukone opettaa sielunvaellusta. Pilke silmäkulmassa filosofi kertoo jokapäiväisyyksien tyrmistyttävistä kokemuksista.