Suomen Kulttuurirahaston tämänvuotiset palkinnot ja apurahat julkistettiin rahaston vuosijuhlassa perjantai-iltana Finlandia-talossa. 25 000 euron arvoiset palkinnot annettiin akatemiaprofessori Antti Kupiaiselle matemaattisen maailmankuvan avartamisesta ja puolustamisesta, taidemaalari Marjatta Tapiolalle väristä ja viivasta, tunteesta ja elämästä sekä teatteriohjaaja Jouko Turkalle vimmasta ja voimasta ja rajojen rikkomisesta.
Apurahoja myönnettiin 1 336 kappaletta, hakemuksia Kulttuurirahastoon saapui runsaat 6 800. Jakosumma nousi 16 miljoonaan euroon. Lukumääräisesti apurahoja myönnettiin hieman vähemmän kuin viime vuonna, mikä johtuu pitempiaikaisesta tavoitteesta nostaa apurahojen keskisuuruutta - joka on nyt 11 700 euroa - ja lisätä kokovuotisten työskentelyapurahojen määrää.
Tiede sai apurahoista 52 prosenttia, taide 43 prosenttia. Lopuilla tuettiin muuta toimintaa. Suurimmat tuetut alat olivat humanistiset tieteet, säveltaiteet ja kuvataiteet.
Ensimmäistä kertaa apurahansaajien enemmistö niin tieteen kuin taiteenkin puolella oli naisia. Naisten osuus sekä apurahan hakijoina että saajina oli 56 prosenttia. Naiset ja miehet hakivat ja myös saivat samansuuruisia apurahoja.
Suurehkoja, yli 30 000 euron apurahoja myönnettiin pitempiaikaisille uusille sekä jo aiemmin tuetuille laajoille hankkeille 37 kappaletta. Tuki niille oli yhteensä 1,7 miljoonaa euroa.
Lukukeskus - Läscentrum ry sai Lukuleikki-projektiin 95 000 euroa. Hankkeen tavoitteena on parantaa perheiden mahdollisuuksia edistää lukemista ja kirjoja sisältävän kasvuympäristön kehittämistä 0-6-vuotiaille. Kolmivuotinen projekti aloitettiin syksyllä 2003.
Cirko - Uuden Sirkuksen keskus sai kolmivuotisen hankkeen ensimmäisenä eränä 70 000 euroa. Uusi sirkus on sirkustaiteen uusi, kokonaisvaltainen suuntaus, jonka juuret ovat 1970-luvun Ranskassa ja jolla on vahva suhde visuaalisiin taiteisiin.
Apuraha Uuden Sirkuksen keskukselle on tarkoitettu pelin avaukseen tällä saralla Suomessa, jossa ei ole alan koulutusta, harjoitustiloja eikä rakenteellisia mahdollisuuksia tuottaa produktioita. Ensimmäiset toimet ovat asianmukaisen harjoitustilan ja perussirkusvälineiden hankkiminen sekä kokoaikaisen tuottajan palkkaaminen.
Nuorten vaihtoehtoisen ammattikoulutuksen kannatusyhdistys Sovinto ry:lle myönnettiin 35 000 euroa Panssarilaiva Ilmarisen onnettomuudesta säilyneen amiraaliveneen kunnostamiseen. Projektilla voidaan aloittaa kaksivuotinen jatkokoulutusperiodi kuudelle puuveneiden valmistusopinnot päättävälle oppilaalle.
Kolmannen vuoden apurahana myönnettiin Lapin kamariorkesterin kannatusyhdistys Lakka ry:lle kolmen soittajan palkkaamiseen 106 000 euroa ja Mediakulttuuriyhdistys m-cult ry:lle uuden mediakulttuurin keskuksen perustamiseen 100 000 euroa. Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiö jatkaa suomalaisten oopperoiden taltioimista 85 000 eurolla. Projektipäällikkö Tuula Yrjölä ja työryhmä toteuttavat The Snow Show -kulttuuriprojektia 60 000 euron apurahalla. Samansuuruisella summalla dosentti Irma Järvelä työryhmineen vie eteenpäin musikaalisuuden perinnöllisen taustan tutkimista.
Tänä vuonna Kulttuurirahasto maakuntarahastoineen tulee jakamaan apurahoja yhteensä 22 miljoonaa euroa.
Palkinto vimmasta ja voimasta
Teatteriohjaaja ja kirjailija Jouko Turkka (s. 1942) on ollut suomalaisen kulttuurin originelli vaikuttaja lähes 40 vuotta. Hänen ohjaajanuransa alkoi Peter Weissin Yövieraista Helsingin ylioppilasteatterissa vuonna 1966. Hän on saattanut näyttämölle paitsi Seitsemän veljestä, Nummisuutarit ja Putkinotkon myös monien suomalaisten nykykirjailijoiden tekstejä.
Turkan omia näytelmiä ovat olleet muun muassa Lihaa ja rakkautta, Kumpi nauttii enemmän, Rakkaita pettymyksiä sekä Osta pientä ihmistä. Hän on rikkonut rajoja myös proosakirjailijana.
Turkan uusin ohjaus on Turun kaupunginteatterissa kolmen viikon kuluttua ensi-iltansa saava Erland Josephsonin Yksi yö ruotsalaista kesää.
Marjatta Tapiola (s. 1951) opiskeli Suomen taideakatemian koulussa 1970-luvulla. Hän nousi 1980-luvun alussa maalaustaiteen suunnannäyttäjäksi voimakkailla ja rohkean ekspressiivisillä teoksillaan. Hänen aihepiiriinsä ovat kuuluneet paljon puhuvat ihmishahmot, eläimet, kallot, raadot ja kuolema.
Maalausten aikaisempi angstisuus ja kuolemanläheisyys on viime vuosina vaihtunut vapautuneeseen sensuelliin nautinnollisuuteen. Kaikille Tapolan teoksille yhteistä on intuitiivisuus ja tunteiden voimakas tulkitseminen. Tulkinnan tukena on loistava tekniikan hallinta ja sommittelukyky.
Antti Kupiaisen (s. 1954) tutkimusala on matemaattinen fysiikka, toisaalta fysiikan teorioiden matemaattisen rakenteen tutkiminen, toisaalta fysiikasta tulevien ideoiden ja menetelmien soveltaminen sekä matematiikkaan että muihin tieteisiin. Akatemiaprofessori Kupiainen on myös maailman johtavia asiantuntijoita tilastollisen mekaniikan ja kvanttiteorian aloilla.
Helsingin yliopiston matematiikan professorina Kupiainen on ollut vuodesta 1991. Viime vuodet hän on toiminut myös Suomen akatemian tutkijaprofessorina ja vierailevana professorina useissa ulkomaisissa yliopistoissa. Tunnustettuna tutkijankouluttajana hän on vaikuttanut laajalti matemaattisen tutkimuksen jälkikasvuun Suomessa. Kupiainen on julkaissut toista sataa matematiikan alaan liittyvää tutkimusta.