Suomalaisen kulttuurin ja tieteen tukeminen ei ole vielä vaarassa, vakuuttaa Suomen Kulttuurirahaston asiamies Ralf Sunell. Kulttuurirahaston sijoitusomaisuuden katsotaan olevan turvassa. Myös tuotto-odotusten uskotaan olevan realistisia ainakin ensi kevääseen saakka.
"Vasta jos nykyinen taantuma äityisi lamaksi, rahasto kokisi sen seuraukset karvaana, kun yritysten maksamien osinkojen taso mitä ilmeisimmin laskisi. Se heikentäisi mahdollisuuksiamme säilyttää apurahojen taso nykyisellään, mikä on tämänhetkinen tavoitteemme", Sunell kertoo.
Sunell on rauhallinen, koska Suomen Kulttuurirahaston tilanne on nyt verrattomasti parempi, kuin 1990-luvun alun laman aikana. Silloin rahaston sijoitusten tuottotaso romahti niin voimakkaasti, että myönnettyjen apurahojen määrä laski vuosina 1992-1994.
Syyskuun lopussa päättyvällä toimintakaudellaan rahasto jakaa apurahoja yhteensä 19,5 miljoonan euron verran, eli 19,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä toimintavuonna.
Monien muiden tavoin Suomen Kulttuurirahasto on pärjännyt 1990-luvulla realisoimalla erityisesti Nokia-salkkuaan ja kartuttamalla myyntivoitoilla sijoitusomaisuuttaan. Nokia-lisä on ollut sen verran merkittävä, että kulttuurirahasto on pystynyt kasvattamaan jo usean vuoden ajan viidenneksellä myöntämiensä apurahojen määrää.
Kulttuurirahasto on institutionaalinen (pitkäaikainen) sijoittaja, eikä myyntivoittojen metsästäjä, Sunell muistuttaa. Mutta monien muiden sijoittajien tavoin kulttuurirahasto kuitenkin kiittää 1990-luvun it-buumia, joka nosti pörssikurssit pilviin ja mahdollisti muun muassa juuri Nokia-salkun realisoimisen hyvään hintaan.
"Apurahojen erittäin hyvä kehitys on seurausta omaisuusarvojen voimakkaasta kehityksestä.Kyllä mekin olemme Nokian siunauksen kokeneet", Sunell myöntää rehellisesti.
Aikaisintaan
2004 pulmia
Kulttuurirahasto jakaa apurahoja vain omaisuuden tuotoista: osingoista, vuokrista ja korkotuloista. "Toki omaisuusarvoilla on merkitystä, mutta pörssiyhtiöiden osingonmaksukyvyllä on sitten välitön vaikutus", Sunell huomauttaa.
Kehitystä on Sunellin mukaan äärimmäisen vaikea ennakoida. Nykyhinnoin sijoitussalkkuun ei kosketa, jolloin käytettävissä on vain sen tuoma kassavirta.
Sen verran varmalta lähituleva näyttää, että Sunell pitää realistisena tavoitteena vuosittain myönnettävien apurahojen määrän vakiinnuttamista noin 20 miljoonan euron tasolle.
Suomalaisen kulttuurin ja tieteen tukijan tavoite nojaa tervehtyvään maailmantalouteen.
"Jos maailmantalous ajautuisi joidenkin analyytikoiden pelkäämään tuplavee-lamaan, yritysten osingonmaksukyky ilmeisesti heikkenisi. Silloin myös meidänkin mahdollisuudet varmasti huononisivat", Sunell pohtii.
Mutta mahdolliset ongelmat Sunell sijoittaa vasta vuoteen 2004. "Näillä näkymin meillä ei ole vaikeuksia vielä ensi vuonna. Kyllä me tästä lähdetään."
Nokia tukijana
alusta lähtien
Suomen Kulttuurirahasto on perustettu 1930-luvun lopulla. Alusta lähtien se on nojannut Nokian auttavaan käteen, sillä jo ensimmäisessä vuosijuhlassa myöhemmin Nokiaksi muuttunut Suomen Gummitehdas Oy tuki mittavalla tavalla rahaston taloutta.
Suomen suurin tieteen ja taiteen tukija on onnistunut kasvattamaan vuosittain myöntämiensä apurahojen määrää varsin vahvasti erityisesti 1990-luvulla. Samalla se on havainnut apurahojen tarpeen lähes pohjattomaksi.
Rahasto voi tukea vuosittain vain murto-osaa tieteen ja taiteen tekijöiden esittämistä suunnitelmista.
Viime vuonna rahastolle jätettiin yli 11 000 stipendihakemusta yhteissummaltaan 96 miljoonaa euroa. Apurahoja myönnettiin yhteensä 2 300 saajalle 16 miljoonan euron verran.
Vaikka mahdollisuuksien ja tarpeiden välillä vallitseekin vahva epäsuhta Suomen Kulttuurirahasto näkee itsensä paikaksi, "jossa varoja lahjoittavien ja niitä hakevien tahdot vahvasti kohtaavat".
Aineen ja hengen liitto vie eteenpäin, kuten rahaston vuosijuhlassa, tavataan mainita. Erityisen hyvin liitto on toiminut 1990-luvulla, kun kulttuurirahasto on onnistuneesti realisoinut Nokia-salkkuaan.
