Metsähallitus käynnisti elokuun lopussa laajan projektin, jonka tavoitteena on vahvistaa kolmen matkailualueen, Kuusamon, Kalajoen ja Rokuan vetovoimaisuutta niiden kulttuuriperintöä tuotteistamalla.
Kaikilla kohdealueilla uskotaan vankasti, että kulttuuriperinnön tuotteistamiselle on matkailussa nyt selvä kysyntä, minkä vuoksi myös monet yritykset ovat lähteneet hankkeeseen mukaan.
Kulmaksi nimetyn projektin kartoitusvaiheeseen kuuluvat muun muassa muinaisjäännösinventoinnit, jotka ovat parhaillaan meneillään Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa.
Muinaisjäännöksiä on etsitty kahden arkeologin voimin kolmen viikon ajan, ja tulokset ovat hyviä.
Uusia kivikautisia asuinpaikkoja on paikallistettu 13. Lisäksi on löytynyt muutamia myöhäisemmältä ajalta peräisin olevia metsäkorsujen ja -kämppien jäänteitä, pyyntikuoppia sekä tervahauta.
Inventoinnissa on keskitytty esihistoriallisiin kohteisiin, joista ei ole maastossa yleensä mitään päälle päin näkyviä merkkejä.
Ja jos lapion pisto sattuu oikeaan kohtaan, ei kuntan allakaan paljon jäänteitä löydy: nuotiossa palaneita riistaeläinten luunsiruja, kiviesineiden teossa syntyneitä sirpaleita kuten kvartsi-iskoksia ja joskus nuotiokivien palasia.
Arkeologi Timo Jussila kävelee hiljakseen Oulankajoen vartta sen muinaisia rantatörmiä silmäillen. Nimenomaan ne ovat kansallispuistossa paikkoja, joista kivikautisia asuinpaikkoja on mahdollista löytää.
"Pyyntikulttuureissa asuinpaikat olivat aivan rantaviivan tuntumassa. Maastoa tarkkailemalla voi päätellä, missä virta ei ole rantaa syönyt ja huuhtonut jäänteitä mukanaan. Pieniä koekuoppia tekemällä sitten tutkitaan, mitä turpeen alta kenties paljastuu", Jussila selvittää.
Oulankajoki on jääkauden jälkeen muuttanut uomaansa jatkuvasti, ja se on painunut hiekkakerrostumiin yhä alemmas. Jussilan mukaan alue onkin joen käyttäytymisen vuoksi tieteellisesti kiinnostava inventointikohde.
"Mitä korkeammalta asuinpaikka sijaitsee, sitä vanhempi se on", Jussila sanoo.
Hän olettaa, että vanhimmat kivikautiset asuinpaikat ovat olleet käytössä mahdollisesti jopa 8 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Iät tarkentuvat myöhemmin, kun luunäytteet analysoidaan.
Tuotteistus
yritysten tarpeista
Kulma-projektissa on tavoitteena, että matkailualueiden kulttuuriperintöä aletaan tuotteistaa kerättyjen tietojen perusteella nopealla aikataululla jo ensi talven kuluessa.
Projektipäällikkö Leena Lehtinen kertoo, että tuotteistaminen tehdään yhdessä hankkeessa olevien yritysten kanssa ja niiden tarpeista käsin.
Esimerkiksi Metsähallitus voisi Oulangalla tuoda kulttuuriperintöä esiin vaikkapa uusin opastetauluin.
"Yritykset määräävät tuotteen luonteesta ja me toimimme ikään kuin suodattimena. Kulttuuriperintö ei ole mitään huu-haata, emmekä salli siitä vääristettävän", Lehtinen korostaa.
Muinaisjäännöksiä on inventoitu valtion mailla myös Kalajoen Siiponjokilaaksossa ja Rahjan saaristossa, missä pari viikkoa kestäneet työt päättyivät syyskuun alussa.
Tuhansien vuosien takaisia muinaisjäännöksiä ei tavattu, koska alueet olivat kivikaudella meren alla, mutta tulokset olivat Lehtisen mielestä muuten erinomaiset: historialliselta ajalta peräisin olevia ennen tuntemattomia rakennusten kivijalkoja, kiviröykkiöitä ja sotahistoriallisia varustuksia löydettiin kaikkiaan 51.