Merikoskikerho ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa pohdittiin sunnuntaina, onko Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011.
Lopputulokseksi saatiin, että onpa hyvinkin, kunhan osataan etsiä oikeat idut ja esitellä ne hakemuksessa vakuuttavasti. Eteenpäin katsova prosessi on tärkeää, ei välttämättä se, millä kaupunki tällä hetkellä voi ja osaa ylpeillä.
"Kirjaamme itujen olemassaolon ja tilan hakemukseen. Emme väitä, että täällä nyt olisi joku juttu, vaan näytämme tien, mihin suuntaan olemme menossa", analysoi Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjäksi syyskuussa valittu Petri Sirviö, joka tunnetaan myös mieskuoro Huutajien kapellimestarina.
Pääpainotuksen saavat kestävät hankkeet, jotka jatkuvat vielä pääkaupunkivuoden jälkeen ja vievät kaupungin strategisia arvoja eteenpäin.
Harva sen saa
Vuodeksi 2011 kulttuuripääkaupunkeja valitaan kaksi: yksi Suomesta ja toinen Virosta.
EU nimittää kulttuuripääkaupungit kahden vuoden kuluttua, mutta ehdokkaat karsitaan jo kotimaissaan. Suomessa hakemukset on jätettävä opetusministeriöön ensi vuoden maaliskuuhun mennessä.
Turussa kulttuuripääkaupunkihakemusta on valmisteltu pisimpään. Muina ehdokkaina on mainittu ainakin Rovaniemi, Tampere, Lahti, Mänttä, Savonlinna ja Hämeenlinna.
Kirkkotorin koulutuskeskuksessa alusti Petri Sirviön lisäksi Helsingin uusi kulttuurijohtaja Pekka Timonen, joka on Oulusta lähtöisin. Hän työskenteli tuotantopäällikkönä vuonna 2000, kun Helsinki oli yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista.
"Kisassa kulttuuripääkaupungin tittelistä Oulu liittyy suureen eurooppalaiseen virtaan. Se on vähän niin kuin lohen kalastusta; kannattaa pyytää, vaikka harva sen saa", Timonen rohkaisi.
Sijoitettu raha tulee Timosen laskujen mukaan vähintään kaksin- tai kolminkertaisena takaisin. Sen takia titteliä hakevat niin monet. Viime vuosina valinnoissa on suosittu pienempiä kaupunkeja, koska niiden saama hyöty on joka suhteessa suurin.
Halvimmillaan kulttuuripääkaupunkivuosi on onnistuttu järjestämään 7,9 miljoonalla eurolla, mutta yli 73 miljoonaakin on kulutettu. Nämä luvut ovat pelkkiä toimintamenoja eikä niihin sisälly esimerkiksi rakentamista.
Oulussa summa saattaisi Petri Sirviön mukaan nousta esimerkiksi 30 miljoonaan, mistä kolmasosa tulisi kaupungilta ja lähikunnista, loput valtiolta ja yksityisiltä.
Pääkaupunkivuoden myönteisiä kerrannaisvaikutuksia ovat muun muassa rakennukset, työpaikat, matkailijat, uudet tapahtumat ja organisaatiot.
Pehmeitä arvoja edustaa ennen muuta kaupungin yleisen imagon paraneminen, johon liittyvät itsetunto ja usko tulevaisuuteen. Syntyy hyvä ilmapiiri osaamiselle, luovuudelle ja ideoille.
Sopivassa vaiheessa
Oulu lähti kulttuuripääkaupunkikilpaan selvästi jälkijunassa, mutta Petri Sirviö ei usko sen muodostuvan ylipääsemättömäksi esteeksi.
Kaupungin vuoteen 2015 saakka ulottuva strategia on hakemuksen tärkeä perusta. "Siinä luetellut arvot ovat pitkälle juuri niitä, joita kulttuuripääkaupunkihankkeen valmistelijakin olisi tilannut, eli monikulttuurisuutta, suvaitsevaisuutta ja luovuutta."
Kulttuuripääkaupunkihanke vaatii Petri Sirviön mukaan ennen muuta kykyä aistia, mikä ajassa on merkitsevää. Se pitää kaivaa esille ja panna muotoon, joka kiinnostaa kansainvälisesti.
"Oulussa on riittävästi tilaa ja tyhjää. Kaupungin sisäisessä kehityksessäkin on meneillään vaihe, jossa haetaan kulttuuri-imagoa aikaisempaa teknologia- ja urheilumainetta täydentämään."