Kolme seutua satsaa kukin satojatuhansia euroja hakuun. Jo hakeminen koetaan arvokkaaksi, vaikka asema jäisi saamatta.
Suomalaiskunnat ovat valmiita käyttämään yhteensä miljoonia euroja päästäkseen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.
Oulun lisäksi statusta ovat ilmoittaneet tavoittelevansa Tampere ja Savonlinna. Titteli saapuu Suomeen vasta 2026, mutta ensimmäiset hakemukset tulee jättää toukokuuhun 2020 mennessä.
Hakijat työskentelevät hakemusten eteen tarmokkaasti, kampanjoista kerrotaan STT:lle. Niissä pitää esitellä kulttuurielämän ohella kaikkea muutakin, alueen majoituksesta infrahankkeisiin.
– Tällä hetkellä kampanjasta ei paljon näy ulospäin, eikä ole tarvekaan, kertoo viestintäsuunnittelija Seppo Roth Tampereen kampanjasta.
Kampanjoita käydään maakuntien voimin
Kulttuuripääkaupungin nimitys on ollut Suomessa kahdesti aiemmin. Vuonna 2000 sen sai Helsinki, vuonna 2011 Turku.
Tällä kertaa hakijat ovat liikkeellä yhtä kaupunkia laajemmalla pohjalla. Tampereen kampanjaan kuuluu koko Pirkanmaa.
Vielä paremmaksi laittaa viimeisenä kisaan lähtenyt Savonlinnan kampanja. Saimaa-ilmiöksi nimetty hanke yhdistää Savon ja Karjalan neljä maakuntaa. Muodollinen hakija on Savonlinna, koska hakemus pitää tehdä yhden kaupungin nimissä.
– Koko Euroopassa hakijoiden joukossa on nähtävissä alueellisempaa trendiä. Näen vahvuutena, että olemme yhdessä liikkeellä, sanoo Saimaa-ilmiön koordinaattori Anu-Anette Varho.
Oulu hakee statusta nimellisesti yksin, mutta myös se pyytää lähiseutuja yhteistyöhön.
– Jotta pohjoinen puolikas Suomesta pärjää, se täytyy tehdä yhdessä. Emme voi kilpailla keskenämme, Oulun hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen sanoo.
Juhlavuoden budjetit vasta arvioita
Hakuun kuuluu myös toinen kierros, jonka aikana ehdokkaat voivat parantaa hakemuksiaan. Voittajan valitsee eurooppalainen raati kesällä 2021.
– Jatkoon pääseminen riippuu hakemuksista. Voi olla, että kaikki kolme pääsevät toiselle kierrokselle, kertoo neuvotteleva virkamies Iina Berden opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Pirkanmaan hanke on vuoden 2019 loppuun mennessä panostanut hakuun noin 700 000 euroa. Vuoden 2020 budjetti on alustavasti samaa luokkaa, jos hanke selviää jatkoon.
Oulun kampanja käyttää hakemiseen 400 000 euroa tänä ja viime vuonna. Itä-Suomi satsaa ensimmäisen vaiheen hakuun yhteensä 450 000 euroa.
Varsinaisen tapahtumavuoden budjetit liikkuvat vielä arviotasoilla. Seppo Rothin mukaan kulttuuripääkaupunkien budjetit vaihtelevat 20–70 miljoonan euron välillä. Esimerkiksi Turun budjetti valmisteluineen oli noin 55 miljoonaa euroa.
Alustavasti Saimaa-ilmiö tavoittelee "maltillista" ja Pirkanmaan kampanja "keskivertoa" budjettia, Oulusta suuruusluokaksi mainitaan noin 50 miljoonaa euroa.
Tampere ja Oulu yrittäneet ennenkin
Ehdokkaat kokevat jo pelkän hakemisen hyödylliseksi. Tampere ja Oulu tavoittelivat titteliä myös vuodelle 2011. Nimityksen vei silloin Turku, mutta jo itse haku herätti kehitystyöhön, kilpakumppanit kertovat.
Voisiko kehitystyötä tehdä ilman raskasta hakuprojektia? Hakijat eivät lämpene ajatukselle. Ne viittaavat EU:n selvitykseen, jonka mukaan onnistunut statusvuosi lisää matkailijoiden määrää keskimäärin 10–15 prosenttia ja näkyy turismissa myös myöhemmin. Kulttuuri myös vahvistaa elämänlaatua ja alueen identiteettiä, hakijat perustelevat.
– Jokaiselle valitulle kaupungille asema on tuonut valtavasti kansainvälistä näkyvyyttä ja mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä merkittävien toimijoiden kanssa, Oulun Rantala-Korhonen sanoo.