"Tämä hevonenhan voisi ihan hyvin olla antiikin ajoista asti peräisin!" ihastelee turisti 30 asteen helteessä katsellessaan lähes kahden ja puolen tuhannen vuoden takaisen teatterin näyttämön laidalla komeilevaa hevostorsoa ja sen vierelle kohoavaa pylväsmäistä rakennelmaa.
Hevonen kuitenkin edustaa lähirakennelmineen lavastaja-pukusuunnittelija Yannis Metzikoffin tämän päivän näkemystä siitä, mikä voisi olla sovelias lavastus koko antiikin maailman akustiikaltaan kuuluisimmassa teatterissa esitettävälle näytelmälle. Tämä akustiikan ihme sijaitsee Kreikassa Peloponnesoksen niemimaan itänurkassa ja on nimeltään Epidauros.
Arkkitehtuuriltaan maineikas teatteri voisi yhä tänä päivänäkin olla paraatiedustaja maailmanlaajuiselle Terveyttä kulttuurista -kampanjalle, sillä se sijaitsee alueella, jossa alunperin oli Askleipoksen, lääketieteen jumalan temppeli. Alueen hyvinvointi ja menestys kasvoi näet sillä, että kiitolliset potilaat tekivät lahjoituksia alueelle.
Puuhevonen lavalla
Metzikoffin visualisoimina käynnistyivät viime viikonvaihteessa Epidauroksen teatterifestivaalit. Ne ovat osa kulttuuriohjelmaa Ateenan elokuussa (13.-29.8.) pidettävissä olympialaisissa.
Epidaurokseen pystytetty iso hevonen on tietysti Troijan kuulu puuhevonen, sillä se on osa lavastusta Troijan naiset -tragedialle, Euripideen (480-406 eKr) näytelmälle, jolla Epidauroksen festivaalin pääsi aloittamaan isäntämaan oma Diadromi-teatteri.
Kreikkalaisten osuus antiikin mahtavassa teatterissa onkin tänä kesänä hallitseva, sillä ulkomaisia vieraita edustaa lähes 15 000 henkeä vetävässä mahtavassa ulkoilmateatterissa vain italialainen Piccolo Teatro, joka sekin tuo nähtäväksi Euripidesta, tämän Bakkantit Luca Ronconin ohjaamana.
Kaikki antiikin Kreikan kolme suurta tragedian mestaria eli Aiskhylos (525-456 eKr) ja Sofokles (495-399 eKr) Euripideen lisäksi sekä vanhan komedian edustaja Aristofanes (446-385 eKr) ovat ne näytelmäkirjailijat, jotka teemoittavat koko tapahtuman.
Ei vain Troijan naisia
Euripideen tuotannosta nähdään Troijan naisten ja Bakkanttien lisäksi Hippolytos ja Andromakhe, joiden tulkitsijoiden joukossa on myös Kreikan kansallisteatteri.
Euripidesta varhaisemman tragedian mestarin eli Sofokleen tuotannosta näissä muhkeissa puitteissa nähdään ja kuullaan Filoktetes ja Trakhiin naiset. Kolmikosta varhaisin eli Aiskhylos pääsee esille elokuun puolella, kun kyproslaiset tulkitsevat dramatisoimiaan Aiskhyloksen tuntemattomiksi jääneitä tekstejä, joista on säilynyt vain muutamia otteita. Lisäksi nähdään Aiskhylokselta Euminides.
Varhainen huvinäytelmien mestari Aristofanes on erinomaisesti edustettuna, sillä kulttuuriolympialaisten tuotantona nähdään sikermä Aristofaneen suosituimpia ja rakastetuimpia tekstejä samoina päivinä kun meillä Suomessa vietetään juhannusta ja katsotaan myös monia ensi-iltoja ulkosalla. Lisäksi Epidauroksessa tuodaan katsottavaksi kokonaisina Lysistrate ja Plutos.
Oheisohjelmia on pääohjelmiston lisäksi Epidauroksen museossa sekä maailmankuulusta amfiteatterista muutaman kilometrin päässä sijaitsevassa antiikin pikkuteatterissa, jossa esitetään musiikkiohjelmaa.
Yksi on joukosta poissa
Vaikuttavan Epidauroksen lisäksi helleenit ovat käynnistäneet olympialaisten yhteyteen itseensä Ateenaan festivaalikauden heti kesän alkuun. Sen keskeinen paikka on Akropoliin juurella olevista kahdesta teatterista nuorempi, roomalaisaikainen Herodes Atticuksen odeon, kuten paikkaa kutsutaan. Siellä juhlaohjelmisto on musiikkipitoisempi ja kansainvälisempi kuin Epidauroksessa.
Jo tähän mennessä Luciano Pavarotti on laulanut Ateenan odeonissa ja Baijerin valtion baletti kävi viime viikonvaihteessa tuomassa oman kulttuuriolympialaisten osuutensa esittämällä tanssisikermän. Ensi viikonvaihteessa taas maailmankuulu puolalainen Stary Teatteri Krakovasta käy tulkitsemassa Zarathustransa, joka perustuu NietzschenNäin puhui Zarathustra -kirjaan. Dramatisoijana on Krystian Lupa.
Ateenan odeonin esiintyjävieraisiin mahtuu vielä niin japanilaisia, saksalaisia, brittejä, espanjalaisia, bulgaareja, tshekkejä, kiinalaisia, amerikkalaisia, itävaltalaisia kuin Balkanin eri maista tulevia esiintyjiä kreikkalaista itsestään puhumattakaan. Vain yksi on joukosta poissa - suomalainen näyttämötaide!
Ateenassa olympialaisiin liittyvä festivaalikausi päättyy vasta syyskuussa, kun Kreikan suurelle laulajatarikonille Maria Callasille pidetään muistokonsertti.
Lisää löytyy nettiosoitteesta
www.hellenicfestival.gr