Kannattaako kulttuuri bisneksenä? Entä bisneksen tulisiko kannatella kulttuuria? Satsaus kulttuuriin kannattaa, on Komediateatteri Areenan johtajan Ere Kokkosen viesti yritysmaailmalle. Pidemmän päälle ei riitä, että kaupungissa on uimahalli ja valaistut hölkkäpolut, vaan kansalaiset tarvitsevat muutakin.
Se, että kulttuuri kannattaisi bisneksenä, onkin jo toinen juttu. Teatterinjohtaja toteaa vain harvan suuren tai keskisuuren teatterin pärjäävän omillaan saati tuottavan voittoa. Vuoden 2001 tilastojen mukaan niiden tuloksesta peräti 80 prosenttia katetaan yhteiskunnan varoista ja vain noin 20 prosenttia pääsylipputuloilla.
Ere Kokkonen piipahti Oulussa keskiviikkona Oulun kauppakamarin järjestämässä suhdanneseminaarissa, jossa käsiteltiin Oulun läänin ja koko maan nykyistä taloustilannetta.
Ere Kokkonen arvelee kulttuurin, kuin myös urheilun tukemisen menneen paikoin jo älyttömyyksiin. "Tukea saavat ne, jotka tuottavat liikaa kysyntään nähden tai ne, joiden esitykset eivät kiinnosta."
Vuonna 1995 perustettu Suomen Komediateatteri Oy pärjää taloudellisesti ja on kymmenen katsotuimman teatterin joukossa. Eikä sen johtaja häpeile puhua kaupallisuudesta taiteen yhteydessä.
"Areena saa tukea 16,9 prosenttia ja loput katetaan pääsylipputuloilla ja yhteistyökumppaneiden avulla. Olimme aikoinamme myös ensimmäinen osakeyhtiömuotoinen teatteri", sanoo Kokkonen ja uskoo tilinpäätöksen tuovan toimintaan läpinäkyvyyttä.
Kokkosen mukaan Areena esittää sitä mitä yleisö haluaa: komedioita, farsseja ja musikaaleja.
"Teatterimme on tuotantolaitos ja teemme tuotetta, jota markkinoidaan. Emme myöskään markkinoi yhtä näytelmää, vaan teatteria kokonaisuutena."
Areena ei haikaile yksittäisten katsojien perään, vaan haluaa asiakkaita aina bussilasteittain. Teatterilla on oma laaja osoitteisto, jonka mukaan markkinointipostia laitetaan.
"Meiltä ei enää kysytä, että mikä esitys teillä menee, vaan että mahtuuko tänä iltana tulemaan", iloitsee Kokkonen saavutetusta asemasta.