Oulun keskustassa oleva parkkihallityömaan epäillään rikkovan muinaismuistolakia. Työmaa sijaitsee Torikatu 12 -osoitteessa niin kutsutussa virastotalon korttelissa. Paikka on Oulun historiallisesti merkittävintä aluetta.
"Museovirastoon ei otettu yhteyttä ennen kaivausten aloittamista," tutkija Sanna Lipponen Oulun yliopiston arkeologian oppiaineesta sanoo.
Tutkija Marika Hyttinen Museovirastosta kertoo, että virastotalon kortteli on luokiteltu kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa toimenpiteiltä rauhoitetuksi alueeksi.
"Korttelissa on tehty useita kaivauksia, joissa on löydetty kiinteitä muinaismuistoja", Hyttinen sanoo.
Virastotalon tontin aikaisemmissa kaivauksissa löydettiin paksuja kulttuurikerroksia. Nämä kaivaukset tehtiin viisi vuotta sitten.
"Silloin löytyi järeitä puurakenteisiin viittaavia hirsiä", Lipponen muistelee.
Tuolloin Museovirastosta lähetettiin kaupungille ja taloyhtiöille tieto löydetyistä muinaismuistoista. Samalla niille annettiin ohjeet jatkotoimenpiteistä.
Korvaamattomia tuhoja
Nyt kaivetun kuopan paikalla sijaitsi lampi, joka kuivattiin 1700-luvulla. Koekaivauksissa tutkittiin lammen kuivatuskerroksia.
"Kerrokset jatkuivat syvemmälle, mutta niitä ei päästy tutkimaan, koska kaivauksiin nousi pohjavettä", Lipponen kertoo.
Viereiseltä tontilta löytyi 1600-luvun puoleen väliin ajoittuvia hirsikehikoita, jotka sijaitsivat lammen rannalla.
"Tuhot ovat nyt peruuttamattomia ja menetykset korvaamattomia", Hyttinen mainitsee.
Tutkijat kertovat, että korttelin arkeologia on ollut Oulun kaupungin historian tutkimukselle erityisen tärkeä, sillä puurakenteet ovat säilyneet siellä harvinaisen hyvin.
"Koko Suomen mittakaavassa korttelia voitaisiin kuvata orgaanisen esineistön aarreaitaksi", Lipponen kuvailee.
Oulun keskustan alueen kulttuurikerrosten paksuus on noin kahden ja puolen metrin luokkaa. Virastotalon korttelissa on päästy viiteen metriin, eli 1500-luvun loppupuolelle.
Oulussa muinaismuistolain määrittelemä suojelualue alkaa torin rannasta ja jatkuu Lyseolle, kirkolle ja keskustaan.
"Juristimme katsoo muinaismuistolain näkökulmasta, pitääkö nyt Oulussa ilmi tulleesta asiasta tehdä rikosilmoitus", Museoviraston yli-intendentti Mikko Härö sanoo.
Muinaismuistomerkintää ei huomattu
Oulun kaupungin Rakennusvalvontaviraston virastopäällikkö Tapani Mäkikyrö myöntää, että asiassa on tapahtunut kömmähdysten sarja.
"Tonttia koskevaan asemakaavaan oli liitetty sm-3 -merkintä", selittää Mäkikyrö.
Kyseisellä kaavamerkinnällä varustettu asiakirja tarkoittaa alueen osaa, jolla sijaitsee muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Laki määrää, että aluetta koskevista toimenpiteistä on sovittava Museoviraston kanssa.
Kesällä vs. virastopäällikkö myönsi alueelle rakennusluvan. Tästä tehtiin oikaisupyyntö. Sitten asia esiteltiin rakennuslautakunnalle lupa-asiana. "Tässäkään vaiheessa sm-3:een ei reagoitu", Mäkikyrö harmittelee.
Loppukesästä Rakennuslautakunta myönsi tontille rakennustöiden aloitusoikeuden. Silloinkin sm-3 jäi noteeraamatta.
Kaivuutöiden ollessa pitkällä kävi työmaalla Museoviraston ihminen, joka huomautti töiden mahdollisesta laittomuudesta. Tällöin elettiin syyskuun loppupuolta, ja vasta tuolloin Rakennusvalvontavirastossa ryhdyttiin tutkimaan papereita tarkemmin. Vasta silloin tontin sm-3 -merkintä hoksattiin. Kaivuutyöt keskeytetiin välittömästi.
Tontilla rakentajana toimii Skanska ja rakennuttajana on puolestaan Meriteeri Oy. Museovirasto, Oulun kaupunki ja rakennuttaja keskustelevat Muinaismuistolain rikkomusepäilyn jatkotoimenpiteistä ensi viikolla.