Kolumni

Kult­tuu­ri­kau­pun­ki kaipaa va­lis­tu­nei­ta ra­ha­mie­hiä

Paavo Nurmi -niminen mies oli Helsingin teollisuuskoulusta valmistunut konepiirtäjä, joka ryhtyi sijoittamaan varojaan kerrostalojen rakentamiseen 1930-luvulla.

Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Paavo Nurmi -niminen mies oli Helsingin teollisuuskoulusta valmistunut konepiirtäjä, joka ryhtyi sijoittamaan varojaan kerrostalojen rakentamiseen 1930-luvulla. Ensimmäisenä nousi Asunto-Oy Töölöntorinkatu 7.

Pian Nurmi rakensi ympäri Helsinkiä, eniten Lauttasaareen sotien jälkeen. Lopulta Nurmella oli kerrostaloja liki 40.

Tietokirjailija Kalle Virtapohja päättelee Paavo Nurmesta kirjoittamassaan henkilöhistoriassa (Mies josta tehtiin patsas, Docendo 2017), että kivitaloja rakentamalla Nurmi halusi saada aikaan taiteen tapaan jotain pysyvää, mihin Nurmi itsekin viittasi erään kerran.

Ennen grynderin uraansa Paavo Nurmi (1897–1973) tunnettiin ennätyksistään ja useista olympiavoitoista juoksuradoilla.

Kuka olisi Oulun Paavo Nurmi – ”rakennusalan toimija” kuten nykyään sanotaan – joka rakentaisi oikeita kivitaloja?

Muutama kivijalkainen talo Ouluun saatiin ripoteltua sata vuotta sitten sinne tänne. Tuomi-talo, Puistolan talo ja Kolmiotalo ovat edelleen Oulun kauneimpia kerrostaloja ja ne ovat edelleen pystyssä.

Sitten tuli sota, sodanjälkeinen niukkuus ja kun siitä päästiin eroon, keskityttiin betonisten kerrostalojen rakentamiseen lähiöihin. Keskustan puutalot määriteltiin arvottomiksi.

Kuka tietää, kuka Oulun keskustaa nyt rakentaa? Tuleeko yhteenkään kerrostaloon kivijalkaa vai kootaanko ne kaikki lastulevyistä muovipinnoituksella? Kait niihin peltikatto sentään laitetaan. Vaikka peltikatollahan ei ole mitään merkitystä tuleviin kosteus- ja home-ongelmiin.

Kerrostalojen rakentajia kasvottomampia nykyään ovat Oulun keskustan kiinteistöbisnestä pyörittävät yritykset. Taannoin yritin selvittää työtäni varten Oulussa joskus olleen Stockmannin talon omistajaa ja vuokraisäntää. Puoli päivää meni enkä saanut selville, puhumattakaan, että joku ihminen olisi löytynyt langan päähän tai että olisi saanut puhua jonkun kanssa peräti nokakkain.

Viime viikon keskiviikkona saimme lukea Kalevasta, että entisen Pukumiehen liiketilat omistaa Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Elon, Ruotsin valtion eläkerahasto Första AP-Fondenin ja Trevian Asset Management Oy:n yhteisyritys Agore Kiinteistöt ky. Sillä tavalla, niin sitä pitää. Tämä yhteenliittymä odottaa luultavasti malttamattomana päästäkseen kehittämään Oulun viihtyisää keskustaa vielä nykyistä viihtyisämmäksi. Ja Oulun kaupungin kulttuuripääkaupunkihankkeeseen tämmöinen kiinteistösijoitusyhtiö halunnee ainakin osallistua.

Sammakkotaloa esiteltiin viime perjantain Kalevassa. Terveysyhtiö COR Group on oululaisten, tietääkseni Oulussa syntyneiden tai kaupungissa asuvien lääkäreiden perustama. Mukana ovat ainakin Teppo Lindén, Asla Kerola ja Ilari Kerola. He antavat yhtiölle kasvot.

Sammakkotalo rakennettiin 1934 alunperin kouluksi. Siinä on kivijalka ja se edustaa arkkitehtuurisesti funkkistyyliä. COR Group kunnosti talon tarpeisiinsa, mutta myös yleisölle avoimeksi julkiseksi paikaksi, sillä siellä on hoito- ja sairaalatiloja. Seiniä koristavat Oulun seutuun liittyvien taiteilijoiden työt. Sisustuksen suunnitteli oululainen sisustusarkkitehti Kari Kylmänen.

Kasvava lääkäriyhtiö on sijoittanut kotikaupunkiinsa enemmänkin. Se on peruskorjannut muun maussa Aleksanterinkadun koulun, Terva-Toppilan kartanon, Maikkulan kasarmin ja Liljeblomin talon.

Tämmöisiä rahamiehiä Oulussa ei ole liikaa, mutta toivottavasti heitä ilmaantuisi nykyistä enemmän.

”Tuleeko yhteenkään kerrostaloon kivijalkaa vai kootaanko ne kaikki lastulevyistä muovipinnoituksella?”