Oulun Hiukkavaaran entisellä kasarmialueella toimivat taiteilijat ja harrastajat pelkäävät, että alueen rakennukset rapistuvat nykymenolla korjauskelvottomiksi.
1950- ja 1960-luvuilla valmistuneet rakennukset alkavat olla siinä kunnossa, että pelkkä tilojen ylläpito ei enää riitä, sanoo Kulttuurikasarmi Hiukkavaara ry puheenjohtaja Raimo Ahlroos.
Toisena pelkona on, että alue kaavoitetaan sellaiseksi, että tilojen nykyisten käyttäjien pitäisi hakeutua muualle.
Tällä haavaa Hiukkavaaran kahdessa taiteilijatalossa työskentelee kaikkiaan lähes 40 taiteilijaa.
Lisäksi alueen kasarmirakennuksilla on koko joukko muitakin käyttäjiä, kuten kulttuurin ja liikunnallisten lajien harrastajia sekä pienyrittäjiä. Bändejä treenaa alueella parin vuoden takaisen arvion mukaan noin 250.
- No, lähtökuopissa tässä on muutama vuosi oltu ja odoteltu, hymähtää Oulun työstökeskus Oy:n toimitusjohtaja Sampo Karppinen.
Hienomekaniikkaa ja asetarvikkeita valmistava yritys on toiminut alueella pitkään, lähes 20 vuotta.
- Suhteessa vuokraan paikka on ollut ihan kohtuullinen, Karppinen arvioi.
Hän tosin myöntää, että alueella on ollut ongelmia muun muassa sähköjen kanssa.
- Ihan hyvä asia on taas se, että poliisilaitos tuli tuohon viereen. Eipä houkuttele pitkäkyntisiä paikalle.
Hiukkavaaran vanhoilla kasarmirakennuksilla maa-alueineen on eri omistajia.
Kulttuurikasarmina tunnetun alueen ja rakennusten omistaja on kiinteistösijoitusyhtiö Sponda. Sen mielestä alueella ei kannata alkaa tehdä isompia remontteja tässä vaiheessa, koska kaavoitusprosessi on kesken.
Hiukkavaaran alueen entiset kasarmi- ja asuinrakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sekä uuden Oulun yleiskaavassa että Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa.
Alueelle laadituissa kolmessa vaihtoehtoisessa kaavarungoissa kasarmit on oletettu säilytettäviksi, kertoo kaupungin kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi.
Kallioniemen mukaan rakennusten tuleva käyttötarkoitus tullaan ratkaisemaan asemakaavatyön aikana yhteistyössä omistajatahon kanssa.
Asemakaavatyössä tavoitteena on, että kasarmien kaavallinen käyttömerkintä on laaja-alaista ja että se mahdollistaa myös niiden säilymisen luovien alojen keskittymänä, Kallioniemi lisää.
Kaavarungon tarkistaminen pyritään saamaan valmiiksi kevään 2018 aikana, minkä jälkeen alue asemakaavoitetaan vaiheittain pienemmissä osissa.