Oulun kaupunki hakee hyviä ideoita ja hankkeita kaupungin kulttuurielämän kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi osaksi kaupunkilaisten arkea. Tässä yksi idea, joka voisi toimia koko kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeen keulakuvana.
Kaupungin ydinkeskustassa uinuu Ruususen unessaan kulttuuriaarre: Toppeliuksen talo. Siinä se kököttää autiona kaikesta paikallisesta ja valtakunnallisesta kulttuurihistoriallisesta arvostaan huolimatta.
Zacharias (Sakari) Topelius vietti lapsuusvuosiaan tässä setänsä, Gustaf Toppeliuksen, vuonna 1826 rakennuttamassa talossa ollessaan Oulun Triviaalikoulun oppilaana 1829–32. Talo viettää siis 200-vuotisjuhlaa vuonna 2026.
Topeliuksen suku oli alun perin kotoisin Limingasta, ja hänen isoisänsä oli tunnettu kirkkomaalari Mikael Toppelius, jonka siveltimen jälkiä on säilynyt meidän päiviimme asti useissa suomalaisissa puukirkoissa.
Nyt olisi Oulun kaupungilla oiva tilaisuus tehdä suuri kulttuuriteko ja nostaa talo arvoiseensa käyttöön. Kaupungin tulisi ostaa talo ja luoda siitä kaupunkilaisten kulttuurityöpaja.
Tämä tarkoittaisi sitä, että luotaisiin yhteinen kaupunkilaisten projekti, jossa eri toimijat antaisivat oman panoksensa rakennuksen kunnostamiseen. Tässä voisi käyttää Villa Hannalan mallia esimerkkinä: siinä Oulun aikuiskoulutuskeskus osti rakennuksen ja kunnosti sen nykyiseen käyttöönsä oppilastyönä.
Toppeliuksen talon kohdalla mukana voisi olla eri oppilaitoksia, yhdistyksiä, 3. sektorin toimijoita ynnä muita vapaaehtoisia. Toiminnan koordinointi ja valvontavastuu olisi kaupungilla.
Hanketta varten voisi kaupunki tai eri toimijat kollektiivisesti hakea myös toiminta-avustusta tai hankerahaa esimerkiksi EU:n rakennerahastoista. Kunnostuksen jälkeen rakennus tarjoaisi tiloja yhdistysten tai järjestöjen toimintaan, ja siellä toimisi myös kulttuurikahvila Café Zachris.
Tällainen projekti olisi erinomainen esimerkki siitä, miten jo itse prosessi voi olla kaikkia kaupunkilaisia osallistava kulttuuriteko. Tässä tapauksessa rakennuksen kunnostaminen ja entisöiminen toimisi työpajana kaikille kaupunkilaisille. Se toisi yhteen myös eri toimijoita oppilaitoksilta, yliopistolta, yrityksistä ja järjestöistä.
Hintalappu ei kaupungille myöskään olisi kohtuuton (talon myyntihinta 990 000), kun työssä voitaisiin hyödyntää vapaaehtois- ja harrastustoimintaa.
Tällaisella rohkeasti innovatiivisella toiminnalla saataisiin myös laajempaa medianäkyvyyttä. Lisäksi se tarjoaisi Oulun ydinkeskustassa toivottuja tiloja erilaista kulttuuritoimintaa ja tapahtumia varten hankkeen päätyttyäkin. Mutta mikä parasta: Toppeliuksen talo saataisiin nostettua arvoiseensa asemaan, oululaisen kulttuurielämän historian ja nykypäivän eläväksi monumentiksi.
Veli-Pekka Pelkonen
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.