Iin pappila (Hägglund)
Valmistunut 1817.
Seurakunnan omistuksessa: pappila.
Pappilassa on ehjä pihapiiri. Säilyneitä piharakennuksia on harvinaisen paljon: porttitupa, väentupa ja arentaattorin eli tilanhoitajan asunto, rantasauna ja aitat.
Kalajoen pappila (Jokela)
Valmistunut 1802.
Seurakunnan omistuksessa: kirkkoherranvirasto ja kokoontumiskäyttö.
Ensimmäinen pappila rakennettiin paikalle jo 1600-luvun alkuvuosina. Pohjanmaan herännäisliikkeen keskeinen hahmo Niilo Kustaa Malmberg asui pappilan piharakennuksessa 1830-luvulla.
Kiimingin pappila (Jaara)
Valmistunut 1851.
Seurakunnan omistuksessa: pappila ja seurakunnan kokoontumiskäyttö.
Kehitys on kulkenut toiseen suuntaan kuin tavallisesti: pappila oli aiemmin vuokra-asuntona, mutta nyt se on otettu uudelleen pappilakäyttöön.
Limingan pappila (Jaakkola)
Valmistunut 1853.
Seurakunnan omistuksessa: pappila ja kirkkoherranvirasto.
Huomattavan komeassa pappilarakennuksessa on kaksi kerrosta, ja sen tyyli lähentelee kartanorakentamista. Kirkkoherra Aaron Gustaf Borg rakennutti toisen kerroksen omalla kustannuksellaan.
Oulujoen pappila (Turunen)
Valmistunut 1899.
Seurakunnan omistuksessa: siirtymässä pappilakäytöstä juhlatiloiksi.
Vaikka pappila sijaitsee lähellä Oulun keskustaa, se seisoo edelleen perinteisessä maisemassa. Pellot pappilan ympärillä on säilytetty, eikä pappilan ja kirkon väliin ole noussut uudisrakennuksia.
Oulun Vanha pappila
Valmistunut 1827.
Seurakunnan omistuksessa: toimisto- ja kokoontumiskäyttö.
Carl Ludvig Engelin suunnittelema kaupunkipappila on säilynyt hyvin. Tällä hetkellä rakennuksessa on meneillään peruskorjaus.
Siikajoen pappila (Pudas)
Valmistunut 1796.
Seurakunnan omistuksessa: juhlatilat
Pudas on ollut pappilan paikkana 1600-luvulta asti. Pappilan salin seinällä on seinään ammuttu tykinkuula, joka muistuttaa kirkon ympäristössä Suomen sodan yhteydessä 1808 käydystä Siikajoen taistelusta.