Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestön TAKU ry:n puheenjohtaja Jorma Rihdon mielestä on aika nostaa kulttuuripolitiikka osaksi aluepolitiikkaa, kuten Oulun läänin eteläosassa kulttuurialan osaamiskeskushankkeessa tehdään. Keskusteluun pitää hänen mukaansa ottaa mukaan maakuntien liitot ja taidetoimikunnat.
Rihto ehdotti Suomen Elämäntarina-akatemian järjestämässä kulttuuriseminaarissa keskiviikkona, että alueellisille taidetoimikunnille annettaisiin mahdollisuus pistää tärkeysjärjestykseen alueitaan, jolloin esimerkiksi Oulun läänin eteläisen alueen osaajat nousisivat esiin hyödynnettäviksi muun muassa taiteen perusopetuksessa yli kuntarajojen.
Hän näkee kulttuurin alueelliseksi voimavaraksi. Liikkeelle on lähdettävä isoista kokonaisuuksista. "Puhutaan eri alojen kulttuuripalveluista. Onko kulttuuri peruspalvelua? Eduskunnan tulevaisuusselonteon mukaan se on, ja sellaiseksi se on nivottava."
Rihto pitää kulttuuria merkittävänä kilpailutekijä kuntien välillä. Yhteistyö vaikeutuu, kun mustasukkaisesti varjellaan omia linnakkeita.
Rihto tarkastelee asioita kahdelta kannalta: kulttuurin ammattilaisten järjestön ja Viitasaaren kulttuurisihteerin paikalta. "Kuntien talousvaikeuksissa kävi kato. Vuonna 1992 kulttuurisihteereitä oli 207 ja vuonna 1996 enää 140."
Porras väliltä puuttuu
Yhteistyöhön ei pystytä, koska kunnissa ei ole niitä ainoita kulttuurialan työntekijöitä, kulttuurisihteerejä, jotka yhteistyötä tekisivät. "Kulttuurissa demokratialla on hyvin vähän merkitystä, kun pitäisi tehdä nopeita päätöksiä."
Porras päättäjien ja kulttuurin tilaajien väliltä puuttuu. Se, jolla olisi asiantuntemus ja budjetti, voisi olla Oulun eteläiselle alueelle suunniteltu kulttuurialan osaamiskeskus.
Kulttuuritoimintalain henki ei puhujan mielestä ole toteutunut. "Suuressa valtionosuusuudistuksessa kärsi kulttuuri. Suomea ei ole pystytty pitämään kulttuurisestikaan asuttuna. Paluu korvamerkittyyn rahaan on mahdotonta. Vanhanaikainen valtion ohjaus olisi paikallaan."
Kuntien osallistuminen kulttuuritoimintaan on hänen mielestään ensiarvoisten tärkeää. "Sitä ilman ei voida tehdä merkittävää paikallista kulttuuria. Hyviä EU-hankkeita on, mutta niiden vaara on jäädä puutteellisiksi, koska sitoutuminen puuttuu. Kuntien avulla sitoutuminen on mahdollista."
Imagolla voisi ratsastaa
Juuri tehtävänsä Haapavesi Folk ry:n toiminnanjohtajana jättänyt Tero Palo totesi tapahtumalla olevan ehdottomasti ainesta alueen yhdeksi imagoveturiksi. "Kulttuurin merkitys on tiedossa, yrittäjät ja yhteistyö puuttuvat. Se on sääli, koska tapahtuman hyvällä imagolla muutkin voisivat ratsastaa ja tehdä bisnestä."
Ohjaaja ja Teatteriosuuskunta Willin Lakeuden perustaja Heikki Knuutila totesi, että jotta kiertävä ammattiteatteri voisi syntyä alueelle, pitäisi olla paikka, johon muutama ihminen lähtisi joka päivä töihin.
Willin Lakeuden kokemus on, että kysyntää pysyvälle lastenteatterille on, mutta siitä on vaikeaa vakuuttaa ihmisiä, jotka päättävät rahasta. "Siksi olisi erittäin hyödyllistä, että kulttuurialan osaamiskeskus kehittyisi tarkoitukseen välittäjäksi", Knuutila sanoi.