Euroopan ja Venäjän yhteistyö leviää talouden, politiikan ja turvallisuusasioiden ohella kulttuuriin laajasti käsitettynä.
Euroopan kahden mahtitekijän välistä kulttuuriyhteistyötä kehittävä EU-asiantuntijakokous alkoi maanantaina Kajaanissa yhtä aikaa Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin tapaamisen kanssa.
Kainuu saa osansa Suomen EU-puheenjohtajuudesta ja Kaukametsän paikallisyleisö pääsi kokeilemaan simultaanitulkkauslaitteiden käyttöä. Puheet pidettiin englanniksi tai venäjäksi. Yleisölle unohtui kertoa, että tulkkauksen saa myös suomeksi, ja moni harmitteli, että oman maakunnan ministerinkin puhe meni osin ohi.
Kulttuuriministeri Tanja Saarelan (kesk.) sairasloma jatkui, eikä hän osallistunut kokoukseen, joten ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki (kesk.) emännöi. Lehtomäki korosti luovuuden merkitystä taloudelle: Luovan talouden osuus globaalitaloudesta kasvaa koko ajan, ajatukset ja tieto ovat yhä tärkeämpi osa kaupasta.
Piratismi pyritään kitkemään
Lehtomäki nosti esiin kulttuuriteollisuuden yhden haasteen, piratismin. Venäjä on Kiinan jälkeen suurin piraattitallenteiden tuottaja. Lehtomäki yllättyi myönteisesti, kun Venäjän kulttuuri- ja joukkoviestintäministeri Aleksandr Sokolovkin tarttui aiheeseen.
Sokolovin mukaan Venäjä on korjaamassa lainsäädäntöään niin, että pimeisiin piraattitehtaisiin päästäisiin käsiksi. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan markkinoiden valvontaa. Esimerkiksi tuotteen valmistaja pystytään nyt tunnistamaan.
Ministeri Sokolov korosti, että vaikka Venäjän ja EU:n kulttuuriyhteistyö ja tiekartan laadinta ovat alussa, kulttuurinvaihtoa on ollut jo pitkään. Viime vuosina Venäjällä on pidetty useita kansainvälisiä kulttuurifestivaaleja, joilla EU-maiden taiteilijoita on ollut mukana, ja venäläiset ovat osallistuneet EU-maiden tapahtumiin.
Luonnontiede
ei yksin riitä
Kulttuuria luovuuden ja sitä kautta vaurauden ytimenä painotti myös Euroopan komissiota kokouksessa edustanut Vladimir Sucha. Hänen mukaansa luovia ihmisiä ei tule vain tekniikkaa ja luonnontieteitä opiskelemalla. Pitää vahvistaa ihmisten luovuutta innovaatioiden soveltamisessa.
EU:n asiantuntijakokouksen rinnalla kokoontuva Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi käsittelee kaikkiaan 62 yhteistyöhanketta kahdenvälisissä neuvotteluissa. Suomesta esitettiin sataa hanke-ehdotusta, joihin saatiin 127 vastausta venäläisiltä osapuolilta.
Oulun läänistä neuvotteluissa on 27 hanketta, Lapista kolme. Karjalan tasavallasta on 16 neuvottelukumppania, Muurmanskin alueelta kuusi.
Orkesteri haluaa
vain soittaa
Kun kulttuuripoliitikot luovat raameja yhteistyölle, ruohonjuuritason ihmiset siirtävät ne käytäntöön. Esimerkiksi Sinfonietta Lentua on suomalais-venäläisen kulttuuriyhteistyön hedelmä.
Nyt 42-jäsenisessä orkesterissa on soittajia Kainuusta ja Petroskoista. Käytännössä kummankin maan muusikot harjoittelevat erikseen ja kokoontuvat ennen konserttia viikoksi Kuhmo-taloon hiomaan esitystä.
"Lienemme ainoa yli valtion rajan säännölliseen toimintaan pyrkivä orkesteri", intendentti Matti-Jussi Pollari kertoi.
Sinfonietta Lentuan jäsenet haluaisivat vain soittaa, mutta byrokratian kiemurat on kestettävä. Raha-anomuksissa ei esimerkiksi ole kohtaa viisumikuluille, jotka Lentuan kohdalla ovat suurimpia menoeriä.