Kunnallinen kulttuuritoiminta on pahasti tappiollista toimintaa myös taloutensa erinomaisessa kunnossa pitäneessä Oulussa.
Kaupunginteatteri, -orkesteri ja muut kulttuurilaitokset keräävät toiminnallaan lippu- ja muita toimintatuloja 3,6 miljoonan euron edestä, mutta niillä katetaan vain kahdeksasosa menoista.
Toiminnasta syntyvä 20,5 miljoonan euron vaje menee veronmaksajien piikkiin, mutta kovin kummoista nurinaa kulttuuripalvelujen ylläpidosta ei kuulu.
"Oululaisilla tuleva palaute on pääosin myönteistä. Heillä on sellainen käsitys, että verovaroille saa vastiketta. Siinä mielessä olemme onnistuneet", sanoo Oulun kulttuurijohtaja Risto Vuoria.
Oulussa 20 miljoonan euron kulttuuripiikki pysyy hyvin kuntapäättäjien kipurajoissa ja sallii jopa toiminnan kehittämisen.
Silti kulttuuripuolen uudelleenorganisoinnit ja muut strategiset linjaukset lähtevät siitä, että jo olemassa oleviin kulttuurin peruspalveluihin ei ole luvassa mitään ylimääräistä. Tämä on myös julkista rahaa kuntiin ohjaavien ministeriöiden ohjenuorana.
Uutta rahaa ei siis ole luvassa eikä sitä haetakaan normaalin toiminnan käyttökuluihin, vaan täysin uusiin asioihin.
"Emme olisi voineet unelmoidakaan, että olisimme saaneet kulttuurilaitosten toiminnan kehittämiseen sellaisia summia kuin saimme EU:lta Pohjoiseen elokuva- ja mediakeskus Poemiin", Vuoria antaa jo toteutuneen esimerkin uusista, myös elinkeinotoimintaa hyödyttävistä kulttuurimahdollisuuksista.
Nettobudjetointi porkkanana
Kulttuurin kylväminen ei käy koneilla vaan se vaatii eläviä ihmisiä. Tämä näkyy suurina henkilöstökuluina.
"Teatteri on aika hyvä esimerkki. Näyttämöllä esiintyvät henkilöt ovat vain pieni osa kokonaisuudesta. Taustalla on valtavan paljon muita ammattilaisia, jotka ovat aivan välttämättömiä, että produktio toimisi", Vuoria puolustelee.
Kulttuurirakennuksetkin maksavat, sillä museota tai kirjastoa ei voi viedä jonnekin halpaan peltihalliin kauas kaupunkilaisista.
"Meillä on suhteellisen kallis rakenne. Eri palvelut ovat syntyneet kukin omana aikanaan ja sen takia ne ovat fyysisesti erillään toisistaan. Jos ajattelee näyttelytoimintaa, jota Taidemuseo, Pohjois-Pohjanmaan museo ja Tietomaa tarjoavat, niin olisi upeaa tiivistää voimia. Voisimme tervehdyttää kulurakenteitakin sillä, että ne toimisivat jonain päivänä yhden katon alla", kulttuurijohtaja visioi.
Oulussa kunnallisia kulttuuritoimijoita ohjataan vastuulliseen taloudenpitoon myös niin sanotulla nettobudjetointimallilla.
Viime vuonna käyttöön otettu toimintatapa tarkoittaa sitä, että jos yksikkö onnistuu ylittämään omat budjettitavoitteensa, niin se pystyy käyttämään saavutetun taloudellisen hyödyn seuraavana vuonna omaan toimintaansa.
Esimerkiksi Oulu Sinfonia ylitti viime vuonna budjettitavoitteensa yli 160 000 eurolla. Nettobudjetoinnin ansiosta kaupunginorkesteri voi siis käyttää taloudellisen tuloksen hyödykseen kuluvan 70. juhlavuoden toiminnassa.
"Nettobudjetointi motivoi tekemään sellaista tulosta, että siitä saa itsellekin kehittämishyötyä jatkossa. Pitää vain muistaa, että nettoyksiköiden tulostavoitteiden asettamisessa ollaan realistisia", Oulun kulttuurijohtaja Risto Vuoria painottaa.