Kansalaisten kokemusten perusteella hyvinvointipalveluiden toimivuus vaihtelee Raahen seutukunnan kunnissa suuresti. Asia käy ilmi keskiviikkona Raahessa julkistetussa Raahen seudun hyvinvointi - kansalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja palveluista -tutkimuksesta.
Tutkija Jorma Kurkinen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta toteaa, että toisiin palvelutarpeisiin järjestelmä vastaa hyvin, kun toiset palvelumuodot toimivat huonommin. Suuri osa tyytymättömyydestä selittyy heikolla saatavuudella, osa ongelmista liittyy toiminnallisiin asioihin, asiakaspalveluihin ja palvelukäytäntöihin. Tiedottamisessa, ohjauksessa ja neuvonnassa on ongelmia monissa palveluissa.
"Tyytyväisiä kuntalaiset olivat massoille suunnattuihin peruspalveluihin kuten äitiys- ja lastenneuvoloihin, lasten päivähoitoon sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Vastapuolena ovat palvelut, jotka vaativat korjaavia, asiakaslähtöisiä toimenpiteitä. Näitä ovat esimerkiksi päihdehuolto, mielenterveys- ja erikoislääkäripalvelut."
Tutkimuksen antama kuva ei kuitenkaan ole yhtenäinen, vaan kuntien ja alueiden sisällä on eroja. Kulkumahdollisuudet ja julkisten kulkuvälineiden toimivuus vaikuttavat palveluiden saatavuuteen etenkin haja-asutusalueilla. Eniten tyytymättömyyttä herättivät kulttuuri- ja koulutuspalvelut, viidesosa vastaajista oli tyytymättömiä sosiaali- ja terveystoimen, Kansaneläkelaitoksen ja työvoimahallinnon palveluihin.
Palvelutyytyväisyyden ja elämäntilanteen kokemuksen perusteella hyvinvoinnille antavat hyvät lähtökohdat työikäisyys, työssäkäynti ja perhe, kun vastaavasti suhteellisesti huonommaksi hyvinvointinsa kokevat nuoret, iäkkäät, työttömät, yksinhuoltajat ja kouluttamattomat.
"Kokemukset ovat monella tavoin ristiriitaisia, mutta alueella viihdytään hyvin. Asuinpaikoilla on paljon ominaisuuksia, joita vastaajat arvostavat."
Keskeinen haaste Raahen seudulla on tasapuolinen hyvinvointipalvelujen turvaaminen asuinpaikasta riippumatta yhdenvertaisesti kaikille. Väestöryhmien hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen edellyttää paitsi laajaa hyvinvointipalveluiden turvaverkkoa, myös eriarvoistumisen riskien ja moniulotteisten huono-osaisuusprosessien tunnistamista ja ehkäisyä.
Tarvitaan eri viranomaisten organisaatiorajat ylittävää moniammatillista toimintaa ja joustavasti yhteen nivoutuvia palveluketjuja. Raahen seutukunnan hyvinvointikoordinaattorin Maija Marjaniemen mukaan aiemmin ongelmana oli se, että jokainen palvelutuottaja ajatteli asioita omasta näkökulmastaan, nyt hyvinvointiohjelmatyön kautta eri viranomaisilla on yhteinen keskustelufoorumi.