Kinnermäki Moskovalaisen metsäyhtiön aloittamat hakkuut uhkaavat arvokasta Kinnermäen livviläiskylää Prääsän hallintopiirissä Venäjän Karjalassa.
Kylän elvyttäjät ja karjalaisen kulttuuriperinnön vaalijat sekä Suomessa että Karjalassa pelkäävät, että kymmenen vuotta sitten aloitettu yhteistyö valuu nyt hukkaan.
"Olemme todella huolissamme. Kinnermäki on ainutlaatuinen kylä ja kylämatkailun lippulaiva koko Karjalassa. Jos metsät kaadetaan sen ympäriltä, sen matkailullinen arvo kärsii," sanoo Kinnermäen Ystävät ry:n puheenjohtaja Kari Niskasaari Oulusta.
Niskasaari ei kuitenkaan pidä hakkuita tahallisena haitantekona vaan uskoo, että kyse on vahingosta.
Moskovalainen yhtiö on saanut hakkuuoikeudet laillisesti vuokraamalla alueen metsistä vastaavalta ministeriöltä.
Kinnermäelle laadittiin jo vuosia siten suojelukaava suomalaisvenäläisenä yhteistyönä. Kaavaa ei kuitenkaan koskaan vahvistettu virallisesti.
"Elimme tähän asti siinä uskossa, että suojelukaava on voimassa. Hakkuut paljastivat, että kaava olikin hautautunut jonnekin byrokratian rattaisiin," Kari Niskasaari harmittelee.
Nadja Kalmykova johtaa Petroskoissa toimivaa Karjalan kulttuuriperintösäätiötä (entinen Laatokan Karjala -säätiö), joka on Kinnermäen ystävien venäläinen yhteistyökumppani. Kalmykova asuu kylässä vakituisesti perheineen ja pyörittää matkailu- ja kulttuurikeskusta.
"Aluksi pelkäsin, että tästä kaadetaan kaikki puut. Nyt on selvinnyt, että kyse on seitsemän hehtaarin alueesta. Ainakin osa neljän kilometrin pituisesta luontopolusta jää hakkuiden alle," Nadja Kalmykova kertoo.
Moskovalaisyhtiö ei ole tiedottanut metsätöistä mitenkään, eikä Nadja Kalmykovalla ole tänäkään päivänä täsmällistä tietoa hakkuusuunnitelmasta. Metsiä on kaadettu Kinnermäen ympäristöstä aiemminkin, mutta ei koskaan näin läheltä kylää.
Nadja Kalmykova sanoo, ettei hän sinänsä vastusta hakkuita, tuovathan ne leivän tuhansille ihmisille Karjalassa.
"Roskia ei korjata eikä jälkiä raivata. Rekat ajavat kylän läpi. Rauha on mennyt," Nadja Kalmykova huokaa.
Kari Niskasaari ja Nadja Kalmykova ovat kirjelmöineet huolestaan Karjalan tasavallan hallitukselle ja metsäministeriölle.
Kirjailija Martti Haavio luonnehti sota-aikaista Kinnermäkeä Karjala-romantikkojen paratiisiksi.
Kuten niin monet muutkin paratiisit Karjalassa, Kinnermäkikin oli lahoamassa unohdettuna sijoilleen. Suomalaiset löysivät sen uudelleen kymmenen vuotta sitten.
Kinnermäessä alkoi aktiivinen elvytystyö. Sen arvokas ja harvinaisen hyvin säilynyt rakennuskanta luetteloitiin talo talolta. Paristakymmenestä rakennuksesta vanhin on yli 200-vuotias.
Mikin eli Vakulovien talosta tehtiin paikalliskulttuurin ja kylämatkailun keskus. Siellä matkailijat voivat paitsi yöpyä myös tutustua kylän historiaan, pitää juhlia, järjestää kulttuuritilaisuuksia - ja saunoa aidossa savusaunassa.
Kylän keskellä sijaitsee Smolenskin jumaläidin tsasouna, joka on säilynyt 1700-luvulta.
Kinnermäen ainoat ympärivuotiset asukkaat ovat Nadja Kalmykova kahden poikansa ja miehensä kanssa sekä Ivan Jershov, joka asuu yksin kylän vanhimmassa talossa.
Kesällä Kinnermäen talot täyttyvät kesäasukkaista. Vuosittain kylässä käy 1 500-1 900 matkailijaa. Heistä iso osa tulee Suomesta.
