Tapio Törmäkangas Oulaisista, Aaro Paananen Toholammilta ja Kari Ahlholm Nivalasta ovat Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pääpalkitut Väli-Suomessa viime vuoden kilpailussa.
Miehet saivat kansannäytteistään palkintonsa, Törmäkangas ja Paananen 2 000 euroa ja Ahlholm 1 000 euroa puhtaana käteen Oulaisissa tiistaina.
GTK järjesti viime vuonna malmi- ja rakennuskivien etsintäkilpailun 30-vuotisjuhlansa kunniaksi. Juhlavuoden pääpalkinto, 4 000 euroa jaettiin jo joulukuussa lieksalaiselle Raimo Ohtoselle.
Törmäkangas on löytänyt Reisjärven Norssinjärveltä useita kultapitoisia irtokiviä, joissa on lisäksi sinkkiä, kuparia ja lyijyä. Näytteissä oli parhaimmillaan lähes 400 grammaa kultaa tonnia kohden, lähes viisi prosenttia sinkkiä ja pari prosenttia kuparia ja lyijyä. Löydöt lisäävät aluejohtaja Kari Pääkkösen mukaan pitkään tutkitun alueen kiinnostavuutta.
"Geofysiikan mittaukset ovat meneillään ja loppukesästä löytöalueella alkavat malminetsinnälliset kartoitukset", Pääkkönen totesi.
Paananen on löytänyt Reisjärven Kangaskylältä useita hyväntyyppisiä kultapitoisia irtokiviä. Parhaimmillaan otetuissa näytteissä oli 37 grammaa kultaa tonnia kohden sekä lisäksi vähän sinkkiä, kupari ja lyijyä. Irtokivet ovat alueelta, mistä ei tunneta aikaisempia viitteitä. Löydöt lisäävät Kangaskylän alueen kiinnostavuutta kullan suhteen. Alueella tehdään kohdentavia malmitutkimuksia.
Ahlholm on lähettänyt GTK:lle Ylivieskasta kallionäytteen, joka sisälsi kuusi prosenttia kuparia sekä Kalajoelta kultapitoisen irtokiven, jossa oli kahdeksan grammaa kultaa tonnia kohden. Lisäksi hän on lähettänyt useita kultapitoisia irtokiviä Haapajärveltä. Löydöt lisäävät alueen kiinnostavuutta malminetsinällisesti. Aiheen jatkotutkimukset tapahtuvat myöhemmin.
Malmi- ja mineraaliharrastajat lähettivät viime vuonna GTK:n kansannäytetoimistoon tutkittaviksi kivikisan asiantuntijan, Markku Hytösen mukaan vähän vajaat 3 000 kivinäytettä Väli-Suomen kuuden maakunnan alueelta. Näytemäärä oli lähes kaksinkertainen normaalivuoteen verrattuna.
Perusjoukko osaavaa
Joka toinen tutkittavaksi lähetetty kivinäyte oli mielenkiintoinen. Tämä osoittaa Hytösen mielestä, että malmi- ja mineraaliharrastajien perusjoukko on hyvä joukko, joka osaa jo maastossa valita näytteensä.
Eniten näytteitä saatiin Pohjois-Karjalasta Lieksasta, mutta lähes saman verran niitä tuli Haapajärveltä, ja myös Reisjärveltä näytteitä lähetettiin runsaasti.
Jokilaaksot onkin Hytösen mukaan yksi vireimmistä kiviharrastusalueista Suomessa.
Markku Hytösen huoli on miten malminetsintää harrastavien joukkoa saataisiin lisätyksi. "On maakuntia, joissa harrastus on melko vähäistä."
Kilpailussa jaettiin lisäksi kuusi tunnustuspalkintoa, suuruudeltaan 500 euroa sekä kahdeksan harrastuspalkintoa.
Ylitarkastaja Krister Söderholm kauppa- ja teollisuusministeriöstä kertoi, että viime vuonna Suomessa toimi 40 kaivosta, eli kolme enemmän kuin edellisenä vuonna ja louhitun malmin määrä kasvoi. Suomessa panostetaan hänen mukaansa malminetsintään hyvin, viime vuonna 38,7 miljoonaa euroa.
Ongelmana hänen mukaansa on, että metallikaivoksia on hiipumassa.
"Pohjois-Suomessa on vireillä lupaavia kaivoshankkeita. Kittilään syntyy uusi Suurikuusikon kaivos ja Suhanko on jättihanke. Muutaman vuoden sisällä syntyy lähemmäs tuhat kuin viisisataa uutta työpaikkaa. Näihin tarpeisiin pitää ruveta kouluttamaan ihmisiä."